Katselin postausluonnostelujani ja osuin kivaan aakkoshaasteeseen, jonka olen siepannut joskus Ritalta Kieltenopettajan kotiblogista. Tehtävänä on käyttää oman sukunimen ensimmäistä kirjainta ja vastata tiettyjen otsikkosanojen alle sanalla joka nousee mieleen. Minä tietysti intoudun myös selittämään, miksi valitsen juuri nämä sanat.
VAATE: mekko
Käyttäisin vain mekkoja, jos asuisin lämpimämmässä paikassa. Arvostan naisellisuutta, mutta voi, housut ovat niin käytännölliset pohjoisessa ilmastossa.
Koen mekko-sanan outona, mutta käytän sitä paremman puutteessa, koska leninki-sanaa ei enää käytetä. Lapsuuden murteessani naisen kokopuku oli nimeltään hame ja vyötäröltä alkava vaate oli puolihame. Käytän siskojeni kanssa jutellessani edelleen näitä sanoja. Mekko kuulostaa korvaani paljolti pikkutyttösanalta, samalta kuin nekku ja nukke. Varmaan tämä sana on alkujaan ollutkin rajatumpi. Aikuisella naisella mekko on minusta hyvä sana marimekolle tai rantamekolle, löyhille vaatteille. Englannin kielessä tällaista vaatetta kutsutaan sanalla 'muumuu', joka on peräisin havaijilaisesta kulttuurista.
JUOMA: maito
Kylmä maito on joskus ihanaa ohuen ruisvoileivän kanssa, jonka päällä on hyvää juustoa ja suolakurkkua ohuina viipaleina.
PAIKKA: merenranta
Merenranta on tilaa, avaruutta, onnea. Se on parhaimmillaan lämmin ja yhteisöllinen eteläinen biitsi elo-syyskuussa, mutta tunnelmallinen on myös hurja, kylmä ranta syysmyrskyn aikaan.
RUOKA: muusi, marjat
Lohturuokaa, hyvää semmoisenaan voinokareen kanssa. Olen vaatimaton ruoan suhteen. Syön usein tähteeksi jäänyttä riisäkin niin että lämmitän sen ja laitan oheen hyvän salaatin, ja pelkkä pasta on ihanaa parmesaanin kanssa.
Marjat maistuu, varsinkin luonnonmarjat.
ELÄIN: makaki
Apinat ovat lähisukulaisiamme ja siksi niin kiinnostavia.
TYTÖN NIMI: Mirjami, Maiju
Maiju on lempinimeni. Mirjam tai suomalaisittain i-päätteellä Mirjami on minusta naisellinen ja kaunis tytön nimi.
POJAN NIMI: Mikko
Oma poika.
AMMATTI: myyjä
Kun olin opettajan urani alussa stressaantunut ison koulun systeemeissä, niin huokailin, miten upeaa olisi olla kaupan myyjä, jolla ei työ tulisi illalla mukana kotiin. Mies haaveili samasta syytä rakennusmiehen töistä. Hyvä kun jaksoimme odottaa. Myöhemmin huomasimme haaveksimemme töiden haittapuolet. Myyjän töitä olen tehnyt opiskeluajan kesätöissä ja harrastellut myöhemmin kirppispöydän takana torilla.
KUVAUS HENKILÖSTÄ: miehekäs, mietteliäs
Miehekkyys on minusta miehissä ihanaa. En ala nyt määritellä sitä. Olen usein mietteliäs, jään tuijottamaan 'maa kutsuu maijua' -tyylisesti. Tätä tapahtui työssä ollessa välituntivalvojanakin. Oppilaat pyörähtivät eteeni: "Mitä siä Mentula tollotat?"
JOKA KODISSA: mielipaikka
Minun mielipaikkojani kotona ovat olkkarissa lukutuoli, jossa on pieni keinutuoliominaisuus ja omassa työhuoneessani tässä näin tämän koneen ääressä, joka on seinästä seinään ulottuvalla työtasolla. Työtaso on täynnä kirjoja ja kaikkea "tarpeellista".
Tätä listaa oli hauska tehdä. Olen jo suunnitellut toisenkin aakkosjutun ensimmäisen (omaa sukua) sukunimeni kirjaimelle.
Suosittelen tehtävää viihteeksi ja leikkisäksi välipalaksi kaikille kirjoittamisesta nauttiville.
Tämä haastehan kuuluu sarjaan "tutustu bloggariin", joten olkaa hyvä: tällainen mää olen, m-kirjaimella kerrottuna.
Kuva on Aarni Penttilän kirjoittamasta ja Asmo Alhon kuvittamasta kirjasta Aapiskukko koteja varten, jonka alkuperäinen julkaisuvuosi on 1938. Minulla on 16. painos vuodelta 1978. Kirjassa äestetään hevosen vetämällä äkeellä, pestään saavissa pyykkiä ja istutetaan käsin perunaa. Mennyttä maailmaa.
Kiitos hauskasta esittelystäsi! Nappaan tästä listasta ainakin muussin ja merenrannan, maito ei valitettavasti maistu.
VastaaPoistaHifistelen muuten nykyään tuo perunamuussin kanssa, siitä tulee erityisen hyvää kun pistää mukaan vähän nokkosta. Ja yhtäkkiä onkin ihan oikea michelin-ravintoloiden herkku "Purée de pommes de terre aux orties" :)
Totta, perinteistä muusia voi varioida ja tehdä siitä hienomman. Siihen voi laittaa muös esim. bataattia, porkkanoita ja muita juureksia antamaan makua ja väriä. Nokkosta en ole käyttänyt, kiitos vinkistä!
PoistaMyös pesto sopii muusin joukkoon, hätäisen kokin helpotus, nokkosen tai muiden yrttien keräämiseen ja pilppomiseen kun aika ja kärsivällisyys ei riitä...
PoistaKiitos tästäkin vinkistä!
PoistaSulla on hauska profiilikuva. :)
Olipa kiva tutustua sinuun M kirjaimen kautta. Voisin kyllä miettiä tämän haasteen tekemistä.
VastaaPoistaMekko oli joskus leninki tai läninki oululaisittain. Vieläköhän nuoret tunnistavat tämän sanan? Olen kyllä lapsuudesta asti pitänyt vain housuja. Kun on kolme veljeä, niin poikamaisuus tarttui. Äidin kanssa oli riitoja pukeutumisesta. Meillä oli sunnuntaisin pyhävaatteet päällä ja äiti halusi, että pidän mekkoja.
Mielipaikkani kotona on sänky.
Sänky on minullakin yksi mielipaikkoja. Tykkään lukea sängyssä illalla, ja aamulla kuuntelemme aina radiosta uutisia ennen kuin nousemme ylös.
PoistaSatakunnassa on sanottu klänninki, minun lapsuudessa se oli jo vanhaa kieltä, hame ja pualihame olivat käyttösanoja. Koulun joulu- ja kevätjuhlaan tehtiin aina uusi hame, ja kyllä sitä sanottiin myös puvuksi, ei koskaan mekoksi.
Kiva haaste ja ehkäpä vastailen itsekin. On pilvinen ja viileä päivä niin jätän tänään lenkin väliin. Miehekkyys heti sytytti ja aloin miettimään, mitähän kriteereitä se pitää sisällään. Pitkä, tumma, vaalea, roteva, hintelä, parrakas... (listasta tulisi pitkä ja miehekkyys voi olla muutakin kuin ulkonäkö). Parinvalinta on taas eri juttu mutta kai sitä tiedostamattaan katselee tietynnäköisiä miehiä (silloin nuorena). Ihastumisvaiheessa kai ei pysty edes arvioimaan toista rationaalisesti. Nuorena sitä oli niin angstinen ja pelkästi ettei kukaan mies pidä näin pitkästä naisesta (170 cm). No toisin kävi ;).
VastaaPoista"Tilastollisesti pystymme esimerkiksi kyllä tietämään, millaiset persoonallisuudet toimivat yhdessä parhaiten, mutta toisaalta kaikki tekijät suodattuvat pois, kun ihmiset eivät ihastu ja rakastu potentiaalisiin kandidaatteihin." (Markus J Rantala, Turun yliopiston evoluutiobiologian dosentti)
Ihastumiset on aika mystinen juttu, Markus J Rantala on oikeassa. Kirjoitin jo tuonne juttuuni miehekkyydestä, että se on vastuuntuntoisuutta, rauhallisuutta ja suojelunhalua, mutta sitten vedin sen takaisin (tänne kommentteihin uskallan laittaa), kun aloin pelätä, että joku tulee viisastelemaan, ettei näin saa ajatella. Nuorena kiinnitin huomiota aivan muihin asioihin miehissä, etsin jotain eksotiikkaa.
PoistaMinäkin olin 170 cm, nyt pari senttiä lyhyempi, mutta en pitänyt itseäni alakoulun jälkeen pitkänä. Alkuvuodesta syntyminen vaikutti niin, että luokan vanhimpana koin itseni myös liian isoksi.
Se, miten itsensä kokee, ruumiinkuva, on kiinnostava asia. Siinä ei aina faktoilla ole merkitystä, kun tunne muuttaa peilikuvaa.
Tätä oli mukava lukea, ehkä olisi mukava tehdäkin.
VastaaPoistaKiitos Margit! Teeppäs!
PoistaKiva haaste ja ehdottomasti lisäpojoa tähän sait, kun intouduit selittelemään valintojasi.
VastaaPoistaPohdin omalta kohdaltanikin jo, saisinko mitään aikaiseksi. Jos saan, niin selittelen ilman muuta.
Tottakai sinä saat!
PoistaSelittämättä nuo valinnat voivat olla kivan arvoituksellisia, mutta selityksissä taas voi lisätä jotain hauskaa.
Kolttu?
VastaaPoistaJuu, se kuulostaa minusta just samalta kuin mekko. Eikö naisilla käytettykin ennen sanaa 'puku' yksiosaisesta vaatteesta, leningistä, jossa on enemmän muotoa kuin mekossa/koltussa, vyötärö näkyvillä? Nykyisin se on vielä yhdyssanoissa, iltapuku, yöpuku, jakkupuku, housupuku.
Poista