perjantai 20. heinäkuuta 2018

Ihmisoikeudet ja diilit


Kuva: Google

"Hän sanoi, että minun on vaikea tehdä diiliä tämän hölynpölyn takia."

Näin USA:n presidentti Trump ystävälleen Fox Newsin toimittajalle Sean Hannitylle keskusteluistaan Venäjän presidentti Putinin kanssa. 
Hölynpölyllä Trump viittaa oman maansa viranomaisten suorittamaan tutkintaan, jossa selvitellään Venäjän sekaantumista presidentin vaaleihin USA:ssa Trumpin hyväksi.

Mutta mitä se diilin tekeminen on? Voiko presidentin tehtävistä puhua diilin tekemisenä? 

"Donald Trump on vain yksi ihminen. Samoin Vladimir Putin. Silti heihin kulminoituu moni asia suurvaltasuhteissa. On hyvä, jos he muistavat ison kirjan ajatuksen siitä, että siltä, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan.
Joka johtaa, johtakoon toimellisesti. Lisäisin siihen, että  - kuten jo Antti Rokka opetti - tehdään asiat jären kanssa. 

NHL-pelipaidan tai MM-jalkapallon lahjoitus ovat pieniä eleitä. Isompia olisi esim. Syyrian jälleenrakentaminen ja pakolaisten paluun tukeminen."

Näin Marja-Sisko Aalto blogikirjoituksessaan nimeltä "Lämmin kädenpuristus". 

-----
Jos joku ihmetteli, mihin yllä oleva jo pari päivää sitten ensimmäisen kerran julkaisemani teksti hävisi, niin selitys on, että poistin sen, koska olin kirjoittanut niin kiireisessä tilanteessa ja halusin vielä pohtia lisää. Meille oli tulossa Pikkuinen hoitoon. 
Varsinkin hän sai miettimään, miten tällaista kerta kaikkiaan voi olla!

Olen ajatellut, että politiikka olisi yhteisten asioiden hoitoa ihmisten hyväksi ja että suurvaltapolitiikassa katsottaisiin isoja linjoja, ei vain omaa maata tai omaa itseä.  
Suurvaltapolitiikka vaikuttaa meihin kaikkiin. Mitä me olemme tehneet ansaitaksemme tämän tilanteen maailmassa? 
Käsi ylös, kuka on sitä mieltä, että olisi pystynyt kuvittelemaan joitain nykyisiä valtioiden päämiehiä edes fiktiivisinä hahmoina. 

Amnestyn iskulause 'Make Human Rights Great Again' on peruslause, jonka pitäisi olla lähtökohtana  kaikessa politiikassa. Diileihin se ei aivan varmasti kuulu. Diileihin kuuluu kauppa, kaikenlainen kauppa, esim. vaihtokauppa ihmisillä. Lehmänkaupat.

Tämä kirjoitukseni on köykäinen ja turha, kevyt kuin lapsen poimima höyhen. Julkaisen sen silti, niin voin joskus käydä lukemassa, miten epätoivoinen ja turhautunut olin.  



10 kommenttia:

  1. Hienoa, että jaksat ottaa kantaa. Amnestyn iskulause on naseva, mutta minusta ihmisoikeudet eivät ole missään historian vaiheessa olleet isoja, koska suurvaltoja on ollut aina, ja tilanteet vaihtuvat. 1800-luvulla oli vielä orjuutta, 1900-luvulla maailmansotia. 2000-luvulla on ollut sotia Irak, Syyria, Libya ja Afganistan ovat rauhattomia, Burmassa on ongelmia, ennen vuosituhannen vaihdetta oli Ruandan kauheudet. Ukrainassa on vieläkin levotonta, Venezuelan talous on romahtanut, Sudan ja Somalia ovat rauhattomia, Jemenissä on haasteita ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Historian mittakaavassa me tosiaan elämme ehkä kaikkien aikojen väkivallattominta aikaa. Pitäisi ajatella positiivisesti, että notkahduksia sattuu. Ja kyllähän Trump tarjoaa paljon huumorimateriaalia.

      Amnestyn lause on muunnos Trumpin toistamasta "Make America great again", muistutus siitä, että ei tule hyvä, jos pyrkii olemaan suuri toisten kustannuksella. Trumpin hallitus pyrkii vähentämään ihmisoikeuksia, nyt se on kai poistamassa myös eläinten oikeuksiin käytettyjä määrärahoja. Luonnonsuojelu ja tutkimustyö on turhaa, mutta aseisiin pitää satsata lujasti.

      Poista
    2. Tässähän pelottaa eniten se, että Trump voi saada vielä kaiken kukkuraksi toisen kauden USA:ssa

      Poista
    3. Niinpä, ja siinä ehtiikin tehdä jo paljon diilejä.

      Poista
  2. Trump puhuu ja tviittailee mitä sylki suuhunsa tuo. Hän ei ymmärrä, että presidentit eivät puhu ja käyttäydy kuten hän juonsi tv-ohjelmassa. Hän sanoo mitä haluaa sanoa ja peruu seuraavana päivänä ja taas peruu seuraavana päivänä. Luulenpa, että jopa hänen kannattajansakin ovat kauhuissaan siitä mitä ovat päästäneet irti. Kaikki kunnia siitä, että Trump ja Putin ovat tavanneet ja keskustelleet. Kyllä pelottaa se, että Trump valitaan jatkoon nappia painamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne Helsingin puheiden korjausyritykset olivat kuin pikkulapsen puuhaa.
      Tuo Putinihan just sano ettei ne o puuttunu vaaleihin. En nää mitään syytä, miks se olis Venäjä ja plaa plaa plaa (lisää rehellisen Venäjän ja good guy Vladin kehua). Ja sitten korjataan, olikin tarkoitus sanoa, etten näe mitään syytä, miksi se EI voisi olla Venäjä. Voi pyhä yksinkertaisuus, eihän tuossa korjatussa ole mitään logiikkaa tuon puheen keskellä, alakoululaisen yritys päästä tilanteesta.

      Trump puhuu yhdelle yhtä ja toiselle toista, nyt näin ja varttitunnin päästä noin. Vois se jossain muussa porukassa onnistuakin, se on mielistelijän keino, mutta ei hänen asemassaan, jossa kaikki puheet tallentuvat, paitsi ne, mitä on käyty kahden kesken. Ulkomaisissa keskusteluissa tulkki tietää, kotimaisissa jokaisella kahden keskiseen keskusteluun joutuvalla pitäisi olla tallennuslaite piilossa. Mutta mitäpä hyötyä siitäkään on, jos USA:ssa pressa saa touhuta mitä tahansa. Häntä ei näytä kaatavan edes metoo!

      Ainoa toivo on, että tapahtuu jotain niin erityistä, että kannattajien on pakko luopua kerran valitsemastaan.

      Poista
  3. marjatta

    amerikkalaiset kuuntelivat yhden kampanjallisen valehtelua, solvausta ja tölvintää ja äänestivät sitten sen mukaisesti. lopputulos: siellä se uusi normaali nyt tekee niitä uuden normaalin juttuja ja saa tykkäyksiä mm. kaljupäisiltä pilottitakkimiehiltä.

    vaikeahan noita trumpin toilailuja olisi uskoa, jollei itse näkisi. tämänpäiväiset iraniin suuntautuneet twiitit olivat taas sellaista sapelien kalistelua, että. trump ei edes teeskentele pukevansa raadollisia intressejään humanitaarisiin interventioihin.

    saamari soikoon, etteivät vaan jenkkien lentotukikohtien kiitoradat olisi pian käytössä.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, katselin niitä, voi voi.

      Marxin veljekset, Charlie Chaplin ja Sacha Baron Cohen olisivat voineet kehittää tällaisen hassun, mutta myös vaarallisen twiittipresidentti-hahmon. Välillä pitää ihan pysähtyä ja kysyä, että onko tämä Donald Trump oikeasti totta, vai olenko keskellä painajaista.

      Esko Valtaoja sanoo twiiteistä näin:" Inhoan twiittejä, ja lupaan, että en ikinä itse niihin sorru. Jos ajatus mahtuu pariin lauseeseen, se on vain ajatukseksi naamioitu juustonaksu, pureskeltaessa heti olemattomiin haihtuva."

      Mieti millaiset olisivat Trumpin muistelmat, mitä siellä olisi esim. tältä Euroopan reissulta. Kuka olisi 'good guy' ja kuka 'bad guy', naisjohtajia ei varmaan mainittaisi ollenkaan.

      Poista
  4. marjatta

    ymmärrän niin hyvin hyvin esko valtaojan mielipidettä. kyllähän twitter on pullollaan solipsistista hälyä ja narsistista itsekehua, mutta oikeastaan sitä samaa on täynnä koko internet.

    itse en twitterissä ole, mutta seuraan epäsäännöllisen säännöllisesti noin kymmentä ihmistä, joiden yhteinen nimittäjä on se, että heidän kiinnostuksen kohteensa liittyvät jollakin tavoin omiini. tuoreena esimerkkinä tutkija seppo knuuttila, jonka sivistävästä ja kärsivällisestä twiittailusta olen nauttinut aivan hurjasti.

    minulla on muuten luvun alla tuo esko valtaoja, jota sinäkin luet. pidän eskon optimismista ja haluan yrittää uskoa hänen ajatuksiinsa siitä, että valo lisääntyy maailmassa ja ihminen edistyy.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meri

      Varmaan onkin niin, että kaikki ei sovi kaikille. Jonkun hätäisen kuumakallen sormenpäissä twitter saattaa tuottaa pahaa jälkeä, muutoin siinä ei ole mitään paheksuttavaa.

      Netissä on hyvät ja huonot puolensa. Me elämme kai sen kanssa vasta alkuvaihetta, jossa ne huonommat puolet kärjistyvät. Haluan ajatella asiasta näin, positiivisesti.
      Tallensin eilen Werner Herzogin dokkarin Lo and Behold, jossa hän käsittelee netin historiaa ja tulevaisuutta. En tiennyt, että Herzog on tehnyt vanhoilla päivillään tällaistakin. Pitää katsoa se jossain vaiheessa.

      Unto käy satunnaisesti vilkuilemassa joidenkin henkilöiden, mm. Trumpin twiittejä ja kertoo niistä. Se riittää minulle, syynä aikapula (nykyihmisen yleisin ongelma, vaikka vapaa-aikaa on valtavasti).

      Knuuttila on tuttu Joensuun kirjallisuustapahtumasta. Olen kuunnellut häneltä ainakin kaksi hyvää alustusta.

      Pidän Valtaojan optimistisesta realismista ja ratkaisukeskeisyydestä, ja avaruudesta lukeminen on aina huikeaa.

      Poista