Kirjan houkuttamana matkalle

Kiiruhdin lukemaan Jari Järvelän romaanin Zombie heti sen ilmestyttyä v 2010. Pidän Järvelän tyylistä, joka on absurdia, runsasta ja leikittelevää.  Zombiessa ollaan vuoroin Alamaassa eli Italiassa ja Ylämaassa eli Suomessa. Mafia on uhkaavana varjona mukana tapahtumissa. Järvelän kuvaus Palermon katakombeista sai minut päättämään, että katakombeihin on minunkin päästävä, päiväkävelylle sisilialaisten kanssa tervehtimään muumioita ja luurankoja. Nyt se matka on edessä, lomamatka Cefalùn kaupunkiin Palermon lähelle.

Paitsi katakombeja, käyn ainakin kiipeämässä La Rocca -vuorelle ja patikoimassa  Madenien luonnonpuistossa, mutta puolet ajasta pitää kyllä makoilla meren rannalla kirjan kanssa.  

Matkalukemisen valinta on vähintään yhtä tärkeää kuin matkapuvustosta päättäminen. Väärä kirja hiertää kuin väärät kengät.  Mietinnän alla ovat seuraavat:

1.   Karin Fossum, Harriet Krohnin murha

-          luen vähän dekkareita, mutta jostain syystä yleensä matkalla yhden

-          blogilaisten suosittama

-          Fossumin Rakas Poona on yksi suuren elämyksen tuottanut kirja

-           

2.   Tua Harno, Ne jotka jäävät

-          kehuttu esikoisromaani

-          mielenkiintoinen teema periytyvästä orpouden tunteesta

3.   Lionel Shriver, Game Control

-          Shriverin We Need to Talk About Kevin on kirja, joka vaikutti

-          takakannen esittelyssä lause: With a deft, droll touch, Shriver highlights the hypocrisy of lofty intellectuals who would “save” humanity but who don’t like people.

4.   Anne Enright, What Are You Like

-          kiinnostava irlantilaiskirjailija

5.   Tony Danza,  I’d Like to Apologize to Every Teacher I Ever Had:My Year as a Rookie Teacher at Northeast High

-          koulu ja kasvatus kiinnostavat, vaikka en työvuodet opettajana ovat ohi

-          luin tästä hyvän arvion jostakin

6.    Nicholas Carr, How the Internet is Changing the Way We Think, Read and Remember

-          VERY interesting!

-          jos minua ei matkan jälkeen täällä blogissa näy, niin olen ottanut tämän kirjan viestin vakavasti

     

Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että en ole koko matkaa nenä kirjassa, vaan katselen ympärilleni ja keskustelen matkakumppanini ja muiden ihmisten kanssa. Kirjat ovat vakuus siitä, että ei tule tylsää, vaikka lento myöhästyisi vuorokauden. 

Ulkomailla on myös ihana käydä kirjakaupoissa ja kirjastoissa, jos mahdollista (kaikkialla ei pääse vapaasti kirjastoihin). Kirjojen tuoksu ja tuttu tunnelma kiehtovat. Tulee katselluksi ulkomaalaisia kirjatoukkia: Ai tuollaisia ovat tämän maan lukevat ihmiset.

Ciao, amici! 

P.S. Eiliseen postaukseeni maatalouskoneiden myymisestä siskoni kanssa vielä hauska lisäys.  Myimme eräälle isäntämiehelle traktorin peräkärryn. Hän sanoi, että oli jo monta vuotta kysellyt sitä isältäni, joka ei enää viljellyt maata, mutta isäni oli vastannut:” En mä sitä voi pois myyrä, ko tua Alatalon Jussi sitä joka vuasi multa lainaa. Mistä se sitte kärryn ottais?” Siinä esimerkki pienen satakuntalaisen kylän täydellisestä yhteisöllisyydestä. Sisilia-oppaissa myös korostetaan pikkukylien yhteisöhenkeä. Pistäydymme ehkä Corleonen kylässä. Saapa nähdä . . .