tag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post7962736642244698528..comments2024-03-28T13:14:21.626+02:00Comments on Marjatan kirjat ja mietteet: Äitienpäivän alla, muisto äidistäniMarjatta Mentulahttp://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comBlogger16125tag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-31736035821799169482016-05-10T17:05:09.414+03:002016-05-10T17:05:09.414+03:00Sanna, voin vain kuvitella, miten vaikeaa on ollut...Sanna, voin vain kuvitella, miten vaikeaa on ollut kestää tuossa puhelussa tullut tieto vieraassa ympäristössä. Toisilla kaikki on kuten ennenkin ja sinulla taas kaikki on muuttunut.<br /><br />Näin vanhempana eläytyy helposti yksin jääneen vanhemman asemaan. Sinun äidilläsi kuten minun isällä on ollut paljon järjestettävää ja huolehdittavaa kaiken surun keskellä. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-60379945254930552792016-05-10T16:58:25.412+03:002016-05-10T16:58:25.412+03:00Ajattele, miten hyvä tiedottomuus oli äidillesi. H...Ajattele, miten hyvä tiedottomuus oli äidillesi. Hän ei päässyt suremaan. Teille siskosi kanssa se on ollut vaikeaa.<br />Minulla kävi samoin kuin sinulla, en itkenyt, koska piti pärjätä. Muistan vain olleeni vihainen. Siirsin surun sivuun myöhempää käsittelyä varten. Ilmeisesti ihminen suojaa itseään tekemällä näin. Aika lieventää menetyksen tunteen, jolloin sen pystyy kohtaamaan. Olisiko sinulla vieraassa paikassa oleminen lisännyt orpouden tunnetta. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-44303335781213466822016-05-10T16:50:12.135+03:002016-05-10T16:50:12.135+03:00Riitta, anteesksi, että vastailen vasta nyt. Gdans...Riitta, anteesksi, että vastailen vasta nyt. Gdanskin matkalla oli mukana vain kännykkä enkä tykkää näpytellä siihen. <br /><br />Sinulla on ollut kyllä paras mahdollinen äitimalli, vahva äiti, joka toteuttaa itseään.<br /><br />Vanhempiaan ymmärtää tosiaan paremmin myöhäisemmällä iällä. Minulla kävi näin isän suhteen. Olin niin huolissani hänestä, että en aina pystynyt näkemään hänen suuruuttaan. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-5021330944523600792016-05-07T16:07:49.385+03:002016-05-07T16:07:49.385+03:00Voi Marjatta, tämä meni suoraan sydämeen. Nämä ova...Voi Marjatta, tämä meni suoraan sydämeen. Nämä ovat näitä käänteentekeviä päiviä ihmisen elämässä, erityisesti lapsen. Mikään ei muutu enää ennalleen. Voisin kirjoittaa samantapaisen kertomuksen isäni kuolemasta. Olin silloin 17v. ja vaihto-oppilaana Saksassa. Yhtenä tavallisena kevätaamuna olimme lähdössä kouluun kun puhelin soi...Elämän krestomatiahttps://www.blogger.com/profile/09449404220179750536noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-74206578422696252522016-05-06T20:35:48.662+03:002016-05-06T20:35:48.662+03:00Minä koin järkyttävänä (mutta kauniisti kirjoitett...Minä koin järkyttävänä (mutta kauniisti kirjoitettuna) tämän kertomuksesi, Marjatta. <br />Minunkin äiti kuoli aivoverenvuotoon vieraillessaan meillä. Hän eli tiedottomana 4 päivää. Sitten kuoli (sairaalassa). Oli vaikea käsittää se. Oltiin siskon kanssa häntä katsomassa vielä sen jälkeen kun ilmoittivat kuolemasta. Sisko itki ja oli niin lohduton, että minun piti yrittää lohduttaa häntä. En itse itkenyt. Tämä tapahtui keväällä ja syksyllä kun olin Cape Cod'ssa Amerikassa, siis meren takana, minulle tuli valtava itkukohtaus. Kysyivät, mikä minulla oli hätänä, vastasin: minulla on äitiä ikävä!Liisuhttps://www.blogger.com/profile/17780348428314715475noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-89759758230007951182016-05-06T15:16:18.886+03:002016-05-06T15:16:18.886+03:00Kaunis kirjoitus, jossa rakkaus on päällimmäisenä ...Kaunis kirjoitus, jossa rakkaus on päällimmäisenä muistona.<br />Muistelen omaa äitiäni nykyisin hyvin usein, monia hänen ajatuksiaan olen ymmärtänyt vasta nyt vanhempana.<br />Äitini oli hyvin moderni ja aikaansa edellä oleva uranainen jo 50 -luvulla piskuisessa maalaispitäjässä. Elämä siellä ei todellakaan ollut helppoa isän ammatista johtuen, mutta äitini ei antanut ympäristön määrätä vaan piti päänsä. Tätä piirrettä hänessä ihailin aina ja sain siitä varmaan pienen kipinän omaan elämäänikin. <br />Omat lapseni muistelevat etelänmummia samoista asioista ja hän on ollut heille esimerkkinä opiskelussa ja omien haaveiden toteututtamisissa. <br />Kiitos äiti kaikesta ! riittaliisaala@gmail.comhttps://www.blogger.com/profile/11962246795187701207noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-27728922143781803312016-05-05T21:42:29.218+03:002016-05-05T21:42:29.218+03:00Tiedätkö Elegia, tuo menettäminen, minkä mainitset...Tiedätkö Elegia, tuo menettäminen, minkä mainitset on vielä pahempaa. <3<br /><br />Muistot on ihmeellinen asia. Olen miettinyt niitä paljon viime aikoina. Tuntuu, että törmään myös kirjallisudessa koko ajan tähän aiheeseen.Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-76216307742288738562016-05-05T21:39:23.845+03:002016-05-05T21:39:23.845+03:00Kiitos Simpukka! Ajattele, tuohon aikaan 60-luvun ...Kiitos Simpukka! Ajattele, tuohon aikaan 60-luvun alussa ei osattu tuon paremmin. Eihän aivoverenvuodon saanutta saisi liikutella. Ei tässä olisi kyllä mikään auttanut, koska tuho oli niin massiivinen. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-77859005272695257552016-05-05T21:36:27.597+03:002016-05-05T21:36:27.597+03:00Kiitos Allu! Tuo oli lapsuuteni rajapyykki. Nyt se...Kiitos Allu! Tuo oli lapsuuteni rajapyykki. Nyt se on vain moneen kertaan kerrottu tarina. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-65604349946715317542016-05-05T20:27:52.651+03:002016-05-05T20:27:52.651+03:00Koskettava kirjoitus äidistä, joka ei ehtinyt olla...Koskettava kirjoitus äidistä, joka ei ehtinyt olla elämässäsi kauemmin. Onneksi on muistoja kuitenkin. <3<br /><br />Itse mietin, että menettäminen on kamalaa: myös se, että menettää toisen vielä hänen eläessään. Elegiahttps://www.blogger.com/profile/05969996736776492910noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-13249733825911258252016-05-05T18:16:19.739+03:002016-05-05T18:16:19.739+03:00Koskettava tarina.Koskettava tarina.Simpukkahttps://www.blogger.com/profile/18149949667296147371noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-40898226055171555922016-05-05T11:22:35.022+03:002016-05-05T11:22:35.022+03:00Ihana teksti, nyyh♥Ihana teksti, nyyh♥Alluhttps://www.blogger.com/profile/05263861211089180903noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-45349098368431404382016-05-05T09:27:01.504+03:002016-05-05T09:27:01.504+03:00Lapsille saattaa tulla tuollaisia pelkoja. Minä pe...Lapsille saattaa tulla tuollaisia pelkoja. Minä pelkäsin kaikkea yliluonnollista.<br /><br />Minulle jäi äidistäni pelkästään hyviä muistoja hänen varhaisen kuolemansa vuoksi. Varmaan myös muistini on valikoinut pois kaiken huonomman. Jos äiti olisi elänyt, olisin varmaan kohdistanut murrosikäisen kritiikkini häneen. <br />Meillä auttoi arkielämän sujumista se, että talossa oli paljon väkeä. Isäni vanhemmat asuivat yhdessä meidän kanssa.<br /><br />Mai, samoin sinulle! Aurinkoa! <3Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-24001394239486989562016-05-05T09:20:48.993+03:002016-05-05T09:20:48.993+03:00Inna, minähän menin ensin suoraan päin pahimpia ti...Inna, minähän menin ensin suoraan päin pahimpia tilanteita siellä kurssilla. Sitten kun sain ne ulos, niin alkoi tulla sellaista, minkä nimesin itselleni kotiseutumuseo-höpinäksi.<br /><br />Kurssilla aloin miettiä paljon isäni elämää. Hän menetti enemmän kuin kukaan muu meistä perheenjäsenistä.<br /><br />Mukavia toukokuun kesäpäiviä, Inna! Nyt on ihana aamu. Kirjoitan avoimen ikkunan ääressä. aurinko paistaa ja linnut pitävät konserttia. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-35937935368744400802016-05-04T23:09:54.832+03:002016-05-04T23:09:54.832+03:00Voi sinua äiditöntä, kovat on olleet kokemukset la...Voi sinua äiditöntä, kovat on olleet kokemukset lapsille ilman äitiä.<br />Minun varhaisin muistoni äidistä, yksi monista, oli kun pelkäsin aina tulipaloa ja pakkasin valmiiksi nuket odottamaan uloslähtöä, jos se tulipalo tulee yöllä. Yöllä aina heräsin ja menin äidin jalkaa vasten nukkumaan, kiersin kädet ympärille ja nukuin loppuyön siinä. Minun pelkoni vuoksi isä purki takan pois. Luulen, että olen ollut aika pakkomielteinen tuon tulipalon kanssa.<br /><br />Hyviä muistoja äideistä, niitä löytyy myös, mutta tietysti myös niitä vähemmän mukavia.<br /><br />Hyvää äitienpäivää <3Mai Laaksohttps://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-78410740117070433032016-05-04T21:36:33.210+03:002016-05-04T21:36:33.210+03:00Kirjoitusurssi antaa sinulle varmaan tosi paljon, ...Kirjoitusurssi antaa sinulle varmaan tosi paljon, kun saat, osaat ja uskallat kirjoittaa perheesi suruista. Minåten kasvaa ilman äitiä? Suhteeni äitiin einuoruudessani ollut kovin läheinen, mutta silti - kokonaan ilman - vaikeaa kuvitella. En tarkoita mitään sääliä enkä sellaista, lähinnä surun keskellä kasvamista jään miettimään. Mutta näyttää elämänmyönteinen tyttö kasvaneen... Aurinkoisia toukokuun päiviä ja lomaa!Inna Vaarahttps://www.blogger.com/profile/04598014550800372283noreply@blogger.com