tag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post740624837522471411..comments2024-03-28T13:14:21.626+02:00Comments on Marjatan kirjat ja mietteet: Anna-Maria Eilittä, Kun olen poissaMarjatta Mentulahttp://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-62772434351875165852020-08-09T07:33:46.145+03:002020-08-09T07:33:46.145+03:00Kiitos kun kerroit tämän, aimarii!
Sinulle jäi hy...Kiitos kun kerroit tämän, aimarii! <br />Sinulle jäi hyvä muisto äidistäsi, kun odotit hänen kanssaan kuolemaa ja jopa keskustelitte ajasta sen jälkeen. <br /><br />"Sillä mitä me lopulta tiedämme ihmisen syvimmästä olemuksesta, mitä me tiedämme sielusta?" <br />Teemme päätelmiämme sen tiedon varassa, mitä meillä tällä hetkellä on, mutta tiede on itseään korjaavaa, eikä minkään ajan tieto ole ollut lopullinen. <br />Ongelma kuoleman selittämisessä on siinä, että kukaan ei ole tullut kertomaan, mitä kuollessa tapahtui, vai tapahtuiko mitään. Me näemme, miten eläimet ja kasvit kuolevat ja näemme ihmiselle käyvän samoin, mutta toivomme, että olisi jotain enemmän, koska on niin lohdutonta vain kadota. <br /><br />Minusta tuntuu, että kontaktia yrittävä äitisi ymmärsi kyllä. Sinulla oli suruaika menossa, alitajuntasi käsitteli äidin kuolemaa ja sinä ilmaisit hänelle halusi elää. Eiköhän hän sitä toivonutkin. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-5560370418330189982020-08-08T20:38:46.226+03:002020-08-08T20:38:46.226+03:00Minä kävin Kuusamon reissulla ostamassa tämän kirj...Minä kävin Kuusamon reissulla ostamassa tämän kirjan postauksesi luettuani ja nyt olen lukenut sen.<br />Pidän kirjailijan tyylistä. Ei raskasta luettavaa, vaikka kuolema on mukana. Kiehtova ajatus sinänsä, miten Eilittä kirjoittaa kuolemasta.<br />Minä makasin paljon aikaa sitten äitini kanssa yhdessä hänen sairaalasägyllään kuoleman olessa jo hyvin lähellä. Keskusteltiin paljon kuolemasta ja kerran äiti sanoi, jos suinkin on mahdollista, hän tavalla tai toisella viestii minulle, mihin on kuoltuaan joutunut. Noin 3kk äidin kuoleman jälkeen hän yritti viestiä minulle, vaan minä en pystynytkään ottamaan viestiä vastaan. Pelästyin, kun hän lähestyi minua, avasi suunsa ja ojensi kättään minua kohti. Minä hätääntyneenä en muistanut sopimusta ja pyysin suorastaan huutaen, äiti, älä vie minua vielä!<br />Monesti olen miettinyt asiaa, mutta luulen, että kuolema on niin suuri varjeltu salaisuus, ettei se noin vain ole paljastettavaksi. Uutta kertaa minulle ei ole tullut.<br />Luulen, että kiinnostuin Eilittän kirjasta ehkä osin tämän oman kokemukseni takia.<br />aimariihttps://www.blogger.com/profile/15762899653651229573noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-77173109553585051362020-08-03T11:52:24.334+03:002020-08-03T11:52:24.334+03:00💗Unet pitäisi äkkiä kirjoittaa muistiin, kun muut...💗Unet pitäisi äkkiä kirjoittaa muistiin, kun muuten ne häviävät mielestämme. Uskon, että ne voivat kertoa meille piileviä asioita, joista emme ole tienneet. Beate56https://www.blogger.com/profile/00406442202789271232noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-44682145302957648432020-08-03T10:46:10.044+03:002020-08-03T10:46:10.044+03:00Ajattelen kuolemasta samoin kuin sinä. Kuoleman jä...Ajattelen kuolemasta samoin kuin sinä. Kuoleman jälkeinen läsnäolo on tässä romaanissa satu, jonka kirjailija tarjoaa: miltä tuntuisi, jos ei lähtisikään kertaheitolla pois.<br /><br />Lauantain Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli elokuvaohjaaja Markus Lehmuskallion kokemuksista hänen seuratessaan nenetsien elämää siinä pitkiä aikoja mukana eläen. Nenetseille ihminen ei ole vielä kuollut hautajaisissaan, vaan vasta kun hänen jälkensä häviävät. Kesällä kuolleella ne häviävät, kun lumi peittää maan ja talvella kuolleella, kun lumi sulaa. Tässä uskomuksessa on samaa kuin siinä, että ihminen säilyy läheisten muistoissa, tosin niissä pitempään kuin yhden vuodenajan, mutta sen ajan ehkä tiivimmin.<br /><br />Unissa lipuu ohi paljon asioita, joskus näennäisen sekavasti, mutta kuitenkin tietyllä tavalla loogisesti. Olen huomannut, että usein viimeksi illalla ajattelemiini raameihin asettuu unessa jotain vanhaa kuin valmiille näyttämölle. On tiettyjä toistuvia unia, joiden merkityksen ymmärrän, jotkut niistä liittyvät itsetutkisteluun ja muutokseen (talot) ja jotkut syyllisyyden tunteisiin (ruumiita piilossa ja paljastumassa!).<br /><br />Isäni kuoleman jälkeen näin hienon unen, joka ikään kuin viimeisteli minulle kauniisti hänen poismenonsa. Seisoskelin jossain porukassa lapsuudenkotini edessä maantiellä. Isä lähestyi talosta ja ylitti tien sen toisella puolen olevaa puuliiteriä kohti. Tiesin unessani hänen kuolleen ja seurasin hänen hiljaista menoaan. Heti herättyä päättelin, että isä meni nuorena kuolleen äitini luo. Äiti kuoli siihen puuliiterin eteen aivoinfarktiin.Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-76607897842246443462020-08-02T20:13:46.615+03:002020-08-02T20:13:46.615+03:00Kuolema on minulle niin lopullinen asia, että tuli...Kuolema on minulle niin lopullinen asia, että tulisin vain surulliseksi Eilittän kirjasta. Satukirjoja luen mieluummin. En usko sielunvaellukseen. Ihmisen kuolema on lopullinen ja hän ei enää elä täällä eikä vaeltele missään muualla kuin läheisten muistoissa tai unissa mutta ne ovatkin jo eri juttuja kuin välitilaan jääminen, johon siis en usko. Unessa rakkaiden ilmestymiset ovat toivottuja ja näen paljon unia, joissa edesmennyt mieheni, isäni tai äitini näyttäytyvät. Unethan ovat valvetajunnan sivutuotteita, koska aivomme eivät sammu yöksikään. Voimme nähdä siksi mitä ihmeellisimpiä unia, ihmiset ja paikat sekoittuvat ym. Tiede ei pysty täysin selittämään unia mutta ihminen itse voi tulkita unet omalla tavallaan. Meillehän jää läheisistä valve- ja unimuistot - mikä rikkaus!Beate56https://www.blogger.com/profile/00406442202789271232noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-66783217343484318372020-08-01T19:46:55.419+03:002020-08-01T19:46:55.419+03:00Kiva, että sinulla on noin hieno suhde lähikirjast...Kiva, että sinulla on noin hieno suhde lähikirjaston väkeen. <br />Minä olen saanut oman kirjastoni tilaamaan aika monta englanninkielistä kirjaa, vaikka niille ei ehkä ole kovin paljon lukijoita.<br />Pidän Eilittän tyylistä ja toivon, että hän kirjoittaa lisää.Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4800326343467334832.post-76875064803079564912020-08-01T13:11:21.040+03:002020-08-01T13:11:21.040+03:00Tämä kirja pitää hankkia pikimmiten! Laitan paikal...Tämä kirja pitää hankkia pikimmiten! Laitan paikallisen kirjaston asialle, ovat vähän laiskoja hankkimaan suomenkielistä kirjallisuutta mutta ovat onneksi toteuttaneet tähän mennessä kaikki toivomukseni :) /Mari Mrs Karlssonhttps://www.blogger.com/profile/12943849369097377647noreply@blogger.com