lauantai 10. heinäkuuta 2021

Ottaa ja antaa - käännöskysymyksiä

Oletteko huomanneet, miten paljon nykyään käytetään sanontaa 'ottaa annettuna'? Miten me ennen oikein pärjäsimme ilman tätä kömpelöä uuskielistä fraasia? 'Tätä ei tarvitse ottaa annettuna' on  hyvällä suomen kielellä 'tämän saa kyseenalaistaa'. 

No nyt törmäsin käännösromaanissa tällaiseen kohtaan:
He tosiaan rakastivat toisiaan, Otto ja Heddy, elivät rentoa rinnakkaiseloa ja ottivat toisensa annettuina, pitivätpä tilanteesta tai eivät.
(And they did love each other, Otto and Heddy, living in easy parallel habitation, as if the other person was a given, beyond like or dislike.)

Itse kääntäisin tämän niin, että he hyväksyivät toisensa kyselemättä tai he hyväksyivät toisensa sellaisenaan miettimättä, pitivätkö tilanteesta vai ei. 


Lainaamani kohta on Emma Clinen novellikirjasta Daddy, suomentaja on Kaijamari Sivill. Muutoin suomennos on hyvä. 

Nuori yhdysvaltalainen Emma Cline kirjoittaa perinteistä proosaa, jossa hän käsittelee ihmisten käyttäytymistä, sen pimeitä puolia ja amerikkalaista perhettä kipeine ihmissuhteineen. Mikä on isän tehtävä nykyaikaisessa perheessä, miten pitkälle pitää venyä omiaan, typeriäkin, puolustaessaan? Useasta novellista jää alakuloinen tunnelma. Ihmiset ovat jotenkin voimattomia omassa elämässään.
Kirja nimi on outo ja harhaanjohtava, koska se johtaa ajatukset helposti erotiikkaan, jota näissä novelleissa ei ole. 

No, oli siellä suomennoksessa toinenkin kieliasia, josta haluan kysyä teiltä lukijat: käytättekö sanoja ilmestyä ja ilmaantua synonyymeinä? Minusta joku ilmestyy paikalle, mutta jotain uutta saattaa ilmaantua. 
... someone who'd been watching her, who'd followed her here, someone who had waited, patiently, for her to appear.
... joku joka oli katsellut häntä, seurannut häntä tänne, joku joka oli kärsivällisesti odottanut, että hän ilmaantuisi.
Jos ihmisestä kirjoitetaan, että hän ilmaantuu, niin minä luen sen jotenkin scifimäisesti, hän aineellistuu tyhjästä kuin aikamatkustaja. Tässä sellaisesta ei ole kyse, verbi 'appear' tarkoittaa 'ilmestyä, tulla paikalle' ja jos puhutaan ilmaantumisesta niin englannissa käytetään verbiä 'emerge'. 
Anteeksi, että olen näin tarkka. Saatan olla myös väärässä tämän merkityseron suhteen.  


23 kommenttia:

  1. Hauska, kun kirjoitit tästä aiheesta. Minua on jo pitkään ärsyttänyt nykyisin käytössä ollut sanonta 'kustantaa", esim. mitä se kustantaa? kun pitäisi kysyä, mitä se maksaa? Kustantamisesta voi puhua, jos kysytään, että kuka sen kustantaa? Minä en olisi ymmärtäyt ollenkaa tuota "ottaa annettuna" sanontaa, jos et olisi selittänyt pitemmälle. Se on ikävää, että englannninkieli jyrää suomenkielen selkeyden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä sanaparissa minua ärsyttää molemmat osat: ottaa jonakin - miksi ei edes pitää, kuten pitää itsestäänselvyytenä - ja annettuna - kenen antamana? - ja varsinkin ihmisistä käytettynä, "ottivat toisensa annettuina" tämä ilmaus kuulostaa hoopolta!

      Poista
  2. Palaan vielä edelliseen postaukseen. Se uusi puisto Haminassa on Oolannin puisto ja se avautui yleisölle 7.7.2021. Tässä jotakin tietoa: Kaksi vuotta rakenteilla ollut Oolannin puisto Haminan Tervasaaressa etenee omaan tahtiinsa. Näkyvin osa rakentumassa olevaa puistoa on järeä, graniittilohkareista rakennettu muuri.Oolannin puistossa on tehty runsaasti maamassojen siirtoja, sillä alueen korko pitää nostaa vajaaseen 3.5 metriin merenpinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta. Katselin kuvia Googlesta, varmaan komea puisto. Avajaisista on luultavasti ollut paikallisradiossa. Haminan alueella on eri sanomalehti kuin meillä, osin kyllä samat jutut, koska molempia julkaisee Kaakon Viestintä, joten ihme ettei ole näkynyt juttua. Saattaa olla tulevissa Sunnuntai-liitteissä.

      Poista
  3. Hmm, itse en ole ikinä edes kuullut tuollaista “ottivat toisensa annettuina”. Mielestäni käännös voisi olla esim. “hyväksyivät toisensa sellaisenaan” ihan niin kuin sinullakin. Koen, että käännös on suoraan sanottuna kelvoton.

    Sama juttu ilmestyä ja ilmaantua verbien kanssa. Niillä on selkeä vivahde-ero. Mielestäni ei ole tarpeen pyydellä anteeksi tarkkuutta. Kyse on suomen kielestä ja jos kerran on kääntäjä, pitäisi kielien olla hallussa.

    Minua ottaa kaaliin Suomessa melko huolettomasti viljeltävä keinotekoinen tulla-futuuri. Suomessa ei ole futuuria, mutta se ei tunnu edes kirjailijoita kiinnostavan. Tullaan vaan menemään huomenna, vaikka huomenna itsessään on aikamääre ja keinotekoinen futuuri aivan turha jo siksi. Lisäksi Suomen kielessä voi “aikoa”.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, meillä on erilaisia tapoja ilmaista futuuri, parempia kuin tuo 'tulla tekemään', on jopa se hieno vanha 'olla tekevä', jota voi käyttää, jos haluaa ilmaista jotain juhlavasti. Pirkko Saisio käytti tätä harkitusti ja upeasti jossain teoksessaan.

      Ilmaantua on yleensä sama kuin ilmetä.

      Laitoin googleen 'ottaa annettuna' ja ensimmäiseksi tuli Tehyn lehdestä seuraava: "Luottamusta ei voi koskaan ottaa annettuna. Se on ansaittava jokaisessa hoitosuhteessa..." Tässä se olisi tietysti 'pitää itsestään selvänä'. Minua ärsytti opettajana, kun jotkut kollegatkin olivat sitä mieltä, että oppilaiden suosio/luottamus pitää ansaita ja opettajan alistua ensin kauheisiin koettelemuksiin eli kiusaamiseen ja vastarintaan. Höh, minusta opettajaa, kuten hoitajaakin, pitää kunnioittaa ensisijaisesti ja vasta jos hän osoittautuu hirviöksi, niin luottamuksen voi menettää. Näinhän me kai suhtaudumme ihmisiin yleensä.

      Minulle on tullut sellainen olo, että paitsi että mitään ei saisi "ottaa annettuna" heh, niin keskusteluissa ei myöskään saisi olla kriittinen. Siksi taas pyytelin anteeksi.
      Luulen, että suomentajille asetetaan kiire aikataulu sellaisten kirjojen suomentamisessa, joita mainostetaan häikäiseviksi. Emma Clinehän sai kansainvälistä menestystä esikoisromaanillaan Tytöt.

      Poista
  4. marjatta

    minäkin olen bongannut 'ottaa annettuna' -ilmaisun eri yhteyksissä. radiossa haastateltiin talousproffaa ja hän sanoi, että häneltä on sitten turha odottaa yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin asioihin ja että niitä monimutkaisia vastauksiakaan ei pidä ottaa annettuina.

    eilen katsoin yhtä dokkaria, joka keskittyi tekniseen rikospaikkatutkintaan. rikostutkija sanoi että rikospaikalla on hyvä kiinnittää huomiota myös ristiriitoihin. kokenut tutkija oppii huomaamaan, onko jotain tarkoituksella lavastettu. tämän takia mitään ei voi ottaa annettuna.

    kotuksen sivuilta löysin kirjoituksen, jossa käytetään termiä näin: "jos nuori ihminen ottaa maailman annettuna, sanoilla valmiiksi selitettynä, on syytä pelästyä."

    ps. viimeksi minua on siepannut eye candyn eli silmäkarkin käyttö. en kestä sitä englanniksi enkä suomeksi. tekisi mieli antaa oikein hapokas ripitys sanan keksijälle.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on hyviä esimerkkejä yhteyksistä, joissa jokin muu ilmaus olisi paljon selkeämpi ja tarkempi kuin tämä "ottaminen ja antaminen". (Minulla alkoi pyöriä päässä lapsuuden hoku "ottaa ja antaa paskapytyn kantaa", jota rälläteltiin pettyneenä sille joka ei pitänyt lupaustaan.)
      Näissäkin esimerkeissä viitataan sentään asioihin, ihmiseen viitatessa tuo ilmaus on minusta vielä huonompi.

      Niin, silmänruokaa, silmäkarkkia. Kai nämäkin sanat ovat ensin viitanneet hyvännäköiseen/seksikkääseen ihmiseen, mutta siitä sitten laajenneet kuvaamaan kaikkea ihastuttavaa. Silloin alkuperäinen merkitys väljähtyy.

      Poista
  5. Hyviä pointteja, hyvä kieliasu on suuri osa lukunautintoa!

    Joten laitanpa lusikkani soppaan: ottaa annettuna - pitää itsestäänselvyytenä. Ilmaantua: tulla paikalle, näkyviin, käydä ilmi esim. asiassa ilmaantui odottamattomia seikkoja.
    Ilmestyä - tulla näkyviin, esim. teoksen ilmestymisestä.

    Turha tarkkuus ei ole taiteellista kypsymättömyyttä, vaikka toisinkin väitetään;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, että kun osaa ja tietää, niin voi ohittaa säännöt. Picassokin piirsi ensin näköiskuvia perheenjäsenistään.

      Joskus kun huomaan englannista suomennetussa outoa kieltä, niin etsin alkukielisen ja katson, miten se kohta oli siinä. Nyt varasin molemmat kirjat ja ajattelin lukea sen kumman saan ensin. Sain suomenkielisen ja olin tyytyväinen kun englanninkielinen tuli parin päivän päästä ja sain verrata.

      Lainasin jokin aika sitten myös Saarikosken ja Schroderuksen Siepparit, alkukielinen minulla onkin, kun mies pyysi minulta näyttöä siitä, missä Saarikoski on tehnyt koululaisille tyypillisiä virheitä, joissa ei ole ymmärtänyt sanan tai sanonnan useampia merkityksiä. Itseänikin kutkutti löytää noita kohtia, joita joskus äimistelin. En kuitenkaan viitsinyt ryhtyä siihen urakkaan. Tämän päivän HS:n kulttuurisivuilla on juttu suomentamisesta. Siinäkin mainitaan Saarikosken hutilointi, mutta ei sitä, että hän ilmeisesti osasi englantia huonosti. Sen sijaan minusta kääntämiseen kuuluu se, että kääntäjä tekee kirjasta "oman luomuksensa", ei tunnontarkkaa käännöstä, kuten asiateksteissä, käyttöohjeissa yms tehdään.

      Poista
  6. Usein nämä ärsyttävät uudet ilmaisut (niiden ilmaantuminen puheeseen?) syntyvät eräänlaisina vitseinä businessmaailmassa mistä leviävät sitten arkipuheeseen.

    Esimerkiksi tuo "kustantaa". Sitä käytettiin usein jo 2000-luvun alussa. Vitsin idea oli yhdellä sanalla kertoa että jokin a) maksaa ja b) jonkun se pitää myös maksaa eli kustantaa. Ei siis ole ilmaisia lounaita.

    Meillä oli töissä muuan markkinamies, jolle asiat olivat aina - kun joku homma meni eteenpäin - "pelkkää kauraa" tai "selvää kauraa". Kaveri oli aikaansa edellä, koska nyt kaikki edistykselliset juovat pelkästään kauramaitoa jne.

    Kun käsillä ei nyt ole Nykysuomen sanakirjaa (jonka sanastohan on 1930-luvulta valtaosin) niin ei pääse tsekkaamaan onko tuotta "ottaa annettuna" käytetty jo ennen englanninkielen vaikutusta.

    Sinänsähän kielet eivät ole pelkästään omiaan vaan aina sekoituksia monesta suunnasta. Eikö suomenkielessä edelleen ole ainakin n 500 sanaa saksankielestä omittuna?

    Haminan - Kotkan seuduilla liikkuneet ovat ehkä panneet merkille Summan paikkeilla tienviitan "Suortti". Siellä siis vaikuttivat Sakit ja Suortit. Jälkimmäinen tulee saksalaisesta sanasta schwarz. Valitettvasti en muista asuiko Summassa kauan sitten Schwarz-niminen henkilö vai saksalainen joka oli hyvinkin tumman verrattuna paikallisiin summalaisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Selvää kauraa" tuntuu tutulta ilmaukselta, kun puhutaan jostain, mikä on helppoa ja varmaa, "helppo nakki" siis.
      Kustantaa -verbin käyttöön en ole niin kiinnittänyt huomiota.
      Sanojen vitsikkäästä käytöstä puheen ollen tuossa ilmaantuminen-verbin käytössä silloin kun vain halutaan kertoa, että tullaan paikalle on kyllä humoristista sävyä, siinä käytössä se on ok. "Oottakaahan kun minä ilmaannun."

      Nykysuomen sanakirjassa on kuutisen sivua ottaa-verbi käytöstä. Sillä on myös merkitys käsittää jllak tavoin, jksik, pitää jnak, katsoa jksik, esim. häntä ei kukaan ota täydestä, älä ota asiaa noin vakavasti, ota jokainen päivä sellaisena kuin se on.
      Se on siis tuo "annettuna" joka on uutta tässä sanaparissa. Se on ilmeisesti uusi ilmaus myös englannissa. Suomentaja olisi tässä voinut pistää paremmaksi ja ohittaa muoti-ilmauksen, kun teksti muutoin on perinteistä yleiskieltä.

      Sakit ja Suortit - sortin sakki? Olen ajatellut, että sortti tässä tarkoittaisi laatua, monen sortin porukoita, mutta voihan sana olla myös Schwarzeista lähtöisin ja Sakki on yleinen sukunimi Itä-Suomessa, hyvä sattuma vielä kun erisnimet muistuttavat yleisnimiä.
      Etymologia on kiinnostavaa ja loputon tutkimisen aihe.

      Poista
  7. Tämä "ottaa annettuna" onkin minulle vielä uusi sanonta, anteeksi ulkosuomalaisuuteni 😀 Sen sijaan olen jo oppinut, että Suomessa otetaan nyt asioita "haltuun", milloin mitäkin.

    Mutta ilmestyä/ilmaantua-sanojen vivahteista olen kanssasi täysin samaa mieltä. Mielestäni ihminen voi ilmaantua lähinnä vain astraalihahmossa...? /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsin kieleen tämä ei ehkä ole sitten tullut sillä laajuudella kuin suomeen tai ei ollenkaan. Meillä olen kuullut erityisesti poliitikkojen varoittavan ottamasta joitain asioita annettuina.
      "Ottaa haltuun" - omaksua, joo. Perusmerkityshän on valloittaa, kaapata. Vai onkohan vielä muutakin haltuunottoa? Minua on aina kauhistuttanut se, kun joku kertoo hallitsevansa puoli tusinaa kieliä. Ei uutta kieltä voi "ottaa haltuun" jollain kurssilla, kun ei omaakaan, koskaan, niin rikkaita kielet ovat.

      Poista
  8. "Otan annettuna" siivun vesimelonia ja pina coladan helteiseen sänkyyn, kiitos! En ole minäkään kuullut tuota muotoa käytettävän. Minulla vilisee päässä hirveästi sanoja ja tyylejä, jotka ärsyttävät. Jotkut ovat ihan kieliopillisesti oikein, nykyään. Kuten "alkaa juosta" on nykyään yhtä oikein myös "alkaa juoksemaan". Aina jälkimmäinen särähtää silti enemmän silmissä kuin korvissa. Ärsyttävimmät trendisanat ja -lauseet löytyvät työsome LinkedInin uutisvirrasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, minä otin ulkopöytään annettuna herkullisen lounaslautasen eilen, kun söimme Luumäen Kahvi-Pakarissa. Se annettiin iloisen hymyn kera.
      Minun lapsuuden ympäristössäni Länsi-Suomessa "ruvettiin tekeen" ja "aljettiin tehrä". (Joko ruvetaan syämään? Aljetaanko syärä vai orotetaanko viä vähä?) Koulussa varoiteltiin käyttämästä muotoa "alkaa tekemään", jota me emme olleet käyttäneet, joten ei huolta, että olisi tullut yo-kirjoituksissa väärä muoto. Itä-Suomessa syntynyt mieheni sen sijaan on tyytyväinen, että hänen aina käyttämänsä "alkaa tekemään" on nyt hyväksytty.

      Poista
  9. Muitakin typeriä ilmaisuja on ilmestynyt kieleen, kuten sanan "on" väärinkäyttö. Esimerkiksi: "Marjatta on kävelee." Puhumattakaan "lienee"-sanan väärinkäytöstä. "Marjatta on lienee kävellyt kotiin."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noihin en ole törmännyt. Olisko kyseessä maahanmuuttajilta omaksuttu vieraan kielen muoto, kuten arabiasta muunneltujen "mä lupaan" ja "mä vannon" -sanontojen käyttö vahvistamaan sanottua, "todellakin, ihan totta".

      Poista
    2. Juuri törmäsin naistenlehdessä tämmöiseen:" Sitä ihastuu toiseen ihmiseen, mutta ei tiedä, onko hän ihastunut takaisin:"
      (Me naiset nro 28, Lotta Backlundin kolumni)

      Poista
  10. Hyvä postaus ja ärsyttää, niin ärsyttää nämä kielioppimme vastaiset sanonnat.
    Yksi kovasti korvaani kärventävä on koska-sanan käyttö esim. tällaisessa yhteydessä: "Jäin kotiin koska sade."
    Siis mitä ihmettä! Onko joku järki tai pointti, jota en ymmärrä. Tätä käytetään sekä puheessa että kirjoitettaessa.
    Tässä siis toinen EA äänessä 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen pitänyt tätä koska-lyhennystä lähinnä vitsinä. Ei nyt sitten tavata aikoihin, koska korona. Englannistahan se tulee "because of..", mutta "takia, vuoksi" on ihan hyviä ilmaisuja, ei mitään syytä korvata niitä jollain anglismilla.

      Taas tänä aamuna hämmästelin asia-sanan käyttöä tarkoittamaan esinettä/tavaraa. HS:n Torstai-liitteessä on juttu kirppislöydöistä Elämäni löytö, jossa käytetään paljon sanoja "esine" ja "tavara", mutta sitten yhdessä kohdassa kerrotaan, miten on huomattu vanhojen esineiden suosion kasvaneen ja miten nuoretkin ajattelevat paljon luontoa ja ostavat asioita käytettynä. Asioita! No, englannin "thing" tarkoittaa molempia sekä esinettä että asiaa ja englannistahan monet suomen kieltä köyhistävät muutokset tulevat.

      Poista
  11. Hah, pakko oli tulla tämäkin inhokki tänne kertomaan. Juuri tänään kuultu radiossa:
    "Olen antanut itselleni kertoa, että..."
    Ihan turhan kimuranttia.

    Kiitos koska-vitsin taustoittamisesta 😁 En arvannut, että se tulee englannin kielen "huonosta" käännöksestä!

    VastaaPoista

Kolmanteen ja neljänteen polveen...

Kuvassa vasemmalla maamies isäni, kausipalkollinen Anni, ryhdikäs Mamma ja lempeä Pappa, minä Papan edessä 3-vuotiaana ja viimeisenä oikeall...