lauantai 22. joulukuuta 2018

Joulun alla 2018


Kuva:Ume

Rakkaat blogikaverit ja lukijat!

Toivon teille rentouttavia ja tunnelmallisia joulun hetkiä. Joku pitää haikeista tunnelmista, joku iloisista, joku aivan tavallisista kuten muinakin vuoden päivinä. Jouluun ei ole yhtä ainoaa oikeaa reseptiä. Jouluna saa olla yksin tai seurassa. Nykyään ei enää elämä pysähdy jouluksi. Kaupat ja ravintolat ovat auki ja ihmisiä näkee liikkeellä jo ennen tapaninpäivää, joka joskus oli ensimmäinen päivä, jolloin lähdettiin perhepiiristä muiden ihmisten seuraan. Minusta nykyinen käytäntö on hyvä, koska se huomioi myös ne, joilla ei ole perhettä ja ne, jotka kesken päivällisen laittamisen huomaavat, että no niin kermaviilihän se unohtui. 

Mentulan residenssissä on puunattu, leivottu ja suunniteltu aterioita. Meillä tulee olemaan vilinää ja vilskettä loppiaisen lähelle saakka, kun pojat tulevat kyläilemään perheineen. Olen kaivanut esiin vanhoja reseptejä ja päättänyt kokeilla joitain uusia. Jossain vaiheessa meitä saattaa olla jopa yksitoista kerrallaan pöydässä. On ihanaa, että he haluavat tulla, rakkaat! 
Mieheni on iloinen siitä, että saa pitkästä aikaa järjestää uudenvuoden aatoksi ilotulituksen, kun saamme silloin vieraaksi pieniä lapsia.

Katselin kaupassa iltanaposteltavia ja silmäni osuivat  pakkaukseen, jossa luki Jälkiuunilastu. Lastuja ruisleivästä, niitähän Pappa teki minun lasna ollessain 50-luvulla. Piti ostaa se pakkaus ja maistella. Eivät ne yhtä hyviä ole kuin Korpelan Pappan (näin me taivutimme, ei papan), mutta maistuvia.
Minun kotonani leivottiin kerralla iso määrä ohuita ruisreikäleipiä. Ne ripustettiin orteen tuvan kattoon ja otettiin sieltä sitten pöytään. Kun leivät olivat kuivuneet koviksi, isoisälläni oli tapana höylätä niistä kiharia lastuja meille lapsille naposteltavaksi. Voin nähdä meidät siinä pöydän ääressä öljylampun valossa. Pappa höylää leivästä lastuja timpurin höylällään ja me pikkuiset vetelemme voipaketista niiden päälle isoja nokareita voita ja nautimme elämästä. Mistä ne ovat saaneet tietää 1800-luvulla syntyneen Juho Arvidin keksinnöstä. Hänen pitäisi saada patentti, postuumisti.

Minulla on ollut hyvin erilaisia jouluja. Yhden joulun olen viettänyt nuorena ilman jouluseremonioita USA:ssa. Ei se haitannut, kaikki oli muutoinkin erilaista. Jotkut joulut olivat minulle lapsena ja nuorena surullisia, aikuisjouluni sen sijaan ovat olleet iloisia. 

Tänä joulunalusaikana pääsin joulun tunnelmaan Kymi Sinfoniettan konsertissa toissailtana. Konsertin solistina oli upeaääninen Johanna Rusanen-Kartano, ja paikka oli Kouvolan Keskuskirkko, joka on moderni, tehdashallin oloinen paikka. Ympäristö ei ollut siis tunnelmallinen, eivätkä ensimmäiset laulutkaan sytyttäneet. Minua tympäisi sekin, että joka laulun jälkeen aplodeerattiin. Olisin pitänyt enemmän klassisen musiikin kuuntelussa yleisestä tyylistä, jossa käsiä paukutetaan isompien kokonaisuuksien jälkeen. Olisin ehkä eläytynyt paremmin. Mutta sitten unohdin taputukset ja muun. ... "mutt' ylhäällä orressa vielä on vain se häkki mi sulkee mun sirkuttajain ..." Sylvian joululaulun haikeus ja kauneus, laulajan upean äänen surullinen sointi. Hyväätekevä suru sai minut valtaansa ja antauduin sille, en muutakaan voinut. Tästä tunnelmasta nosti iloon Walking in the Air, jonka lopussa Rusanen-Kartanon ääni täytti riemukkaana salin kuin jokin elävä olento tai seinät kumoon kaatava voima. Puhkesin taputtamaan hulluna heti laulun loputtua.



Tänään on vuoden lyhin päivä, huomenna jo muutaman sekunnin pitempi. Tänä jouluna voimme olla iloisia valaisevasta lumesta. Puutkin ovat kauniisti huurteen koristamia. 
Kymijoella lipuu valkoisia joutsenia. Miten niille käy, jos pakkanen kovenee?

Jouluajan lukemisena aion lukea Mia Kankimäen kirjaa Naiset joita ajattelen öisin, jonka sain lahjaksi hyvältä ystävältä hiljattain. Luen sitä yksinolon hetkinä, jolloin ei ole kiire minnekään.

Kuva:Ume

24 kommenttia:

  1. Joulunne kuulostaa lämpimältä perhejuhlalta!

    Ihanaa joulun aikaa ja kaikkea hyvää tulevaan vuoteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa toivon sinulle, SusuPetal!
      Joo, meidän juhla-aika kestää pitkään, kun lasten perheet tulevat varsinaisina joulun pyhinä, välipäivinä ja uudenvuoden aatosta eteenpäin. Minusta on niin hienoa, että he haluavat tulla, vaikka me muutimme "tylysti" pois heidän lapsuuden seudultaan, kun he olivat opiskelijoita. No, eihän koti ole paikka, vaan ihmiset.

      Poista
  2. Yltäkylläisyyttä läheisten kanssa luvassa jouluusi, mikä kuulostaa silkalta onnelta. Iloakaan tuskin puuttuu. Onnea ja iloa riittäköön myös tulevaan vuoteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lissu!
      Uusi vuosi on puhdas lehti. Kunpa siitä tulisi hyvä sinulle ja minulle ja meille kaikille.

      Poista
  3. Meillä vasta aloitellaan jouluvalmisteluita, aattona meitä on kahdeksan joukupöydän äärellä. Sisäinen italialaismammani herää eloon, vaikkakin vähän stressaantuneena, mutta on erityisen hauskaa tehdä ruokaa kun on paljon syöjiä! Ihanaa joulunaikaa sinulle ja läheisillesi! T: Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on työssäkäyvillä; moni on iloinen, että sattuu viikonloppu ennen aattoa, niin saa vähän lisää aikaa valmisteluihin. Minä en kyllä ymmärrä, miten ehtisin ja jaksaisin yhtään mitään, jos olisin vielä päivät työssä. Loppuvuosinakin olin jo hermoromahduksen partaalla, kun olisi pitänyt lyhyessä ajassa valmistaa jotain juhlaa. Tässä viesti päättäjille, ei isoja eläkeiän korotuksia.

      Onnistunutta joulupäivällistä ja hyvää joulua sinne italialaismammalle ja kumppaneille!

      Poista
  4. Onnellinen on se joka saa viettää joulua kaikkien rakkaiden
    kesken.
    Kirjarikasta ja rauhaisaa joulua sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pitää muistaa olla kiitollinen.
      Sinulle sama toivotus!

      Poista
  5. Kuulostaa mukavalta! Pienimuotoisin, rauhaisin valmisteluin lähestyy joulumme ja aattoaamuna porhallamme Kuopuksen valmiiseen kahden kattauksen herkkupöytään muutamin perinteisin viemisin; yhdeksän henkeä ja kolme sukupolvea yhdessä ajan kanssa. Sinulle lämminhenkistä ja omanoloista jouluaikaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän joulu alkaa siitä, kun perheistä nuorin ja pienin saapuu aaton puurolounaalle. Tiedän jo, kuka saa yllätysmantelin, tietysti pikkuinen, parivuotias!
      Unelmani on, että mahtuisimme jonain jouluna kaikki samaan paikkaan yhdessä, 15 henkeä :), pitäisi varmaan mennä jonnekin lomanviettopaikkaan.
      Hyvää sukujoulua sinulle myös!

      Poista
  6. marjatta

    lapsuuden joulut ovat tehneet minusta sellaisen osterin kuin olen. se on kumma juttu, miten joulun kohdalla muitten ihmisten odotukset putoavat niskaan. toisaalta olen ihan satavarmasti toiminut niiden odotusten vastaisesti monessa muussakin asiassa, joten miksen sitten jouluna....

    tänä jouluna osa jouluangstista tuntuu olevan poissa. p on ilmoittautunut kodittomien soppakeittiöön ja minä aion sillä välin silitellä kissaa ja kuoria hissukseen perunoita ja keittää ison kattilallisen jotain simppeliä soppaa.

    ulkona valo on kalpeaa ja sitä on vähän, siksi on kiva hiihdellä kotona villasukissa. jouluhimmeli, rauhassa kuoritut perunat, sulo saarits, ne nyt ainakin nousevat esiin tässä, joten menen niiden mukaan.

    haluan uskoa viisaan tove janssonin sanoihin: "kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu tulee".

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuuden vaikutus on suuri siinä, missä asioissa koemme ahdistusta. Jouluahdistus on yksi mikä siirtyy helposti sukupolvesta toiseen. Vieraiden ihmisten jännittäminen on varmaan toinen, jotkut alemmuudentunnot kolmas.
      Onpa hyvä että jouluangsti vaivaa sinua nyt vähemmän. Pidä vain kiinni niistä asioista joulunakin, joiden tiedät sinulle sopivan, meri!

      Minusta teidän joulunne kuulostaa mukavalta, stressittömältä ja kodikkaalta. Hyvä musiikki, mukavat vaatteet päällä ja kiireetön olo. P:llä auttaminen on rakkaudellisuutta ja lisää sitä.

      Jansson on oikeassa.

      Poista
  7. Hyvää joulua Marjatta! meilläkin on koko lapsilauma koolla ja saamme ensi kertaa brittivävyn Suomeen jouluksi.
    Sinulla on erinomainen joulukirja luettavana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hieno tilanne, kun brittivävy pääsee kokemaan mitä kaikkea Suomen jouluun kuuluu.
      Luulen, että pidän tästä kirjasta paljon.
      Hyvää joulua Jaana sinulle ja laumallesi!

      Poista
  8. Hyvää joulua Marjatta sulle ja perheelle. Miehesi ottaa hienoja valokuvia. Meillä alkoi kalkkiviivoilla hahmottua sama kuvio kuin viime jouluna: pikkulikat saivat päiväkodista flunssatartunnan ja ovat nyt kuumeessa, joten yhteinen joulu siirtyy joillakin päivillä ja meillä vietetään muutaman aikuisen kesken aattoa.

    Ulkona on pitkästä aikaa ihanan talvinen tunnelma. Siitä voi aina nauttia. Niin kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, onpa ikävä juttu, mutta tosiaan joulua voi myös aina siirtää. Meillä oli kerran pyynnöstä jouluaaton ruuat toisen kerran helmikuussa, kun vanhin poika tuli tyttöystävineen vaihdosta Unkarista ja heillä oli jäänyt Suomi-joulu väliin.
      Toivottavasti pienet siellä paranevat pian.

      Turun puolessa on nyt flunssaa. Meidän Turun perheessä ovat aikuiset sairastaneet ja lapset säilyneet toistaiseksi terveinä. Kunpa pysyisivät, juuri heidän kanssaan on tarkoitus juhlia uutta vuotta.

      Unto saisi ryhtyä mulle kirjankansikuvaajaksi. Saisin tason nousemaan. Olen pyytänyt, mutta ei hän viitsi.

      Poista
  9. Hyvää joulua sinulle ja perheellesi! On totta, ettei joululle ole olemassa tietynlaista reseptiä. Jokaiselle tulkoot omanlaisensa joulu, toivottavasti itse kullekin mieluiten. Minulle joulu on vuoden parasta aikaa - eniten tunnelman osalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulussa on hienoa välittämisen ja rakkauden tunnetta.
      En pidä pahana edes sitä, että joihinkin ihmisiin tulee pidetyksi yhteyttä vain joulukorteilla. Parempi kerran vuodessa kuin ei ollenkaan.
      Tunnelmallista joulua sinulle ja perheelle, Katja! ♥

      Poista
  10. Kiitos Marjatta ja rauhaisaa joulua myös sinulle! Kiitos blogistasi myös ja monesta antoisista keskusteluketjuista. Täällä uskaltaa olla jopa eri mieltä :)joutumatta 'mustalle listalle'.
    "Näin pääsimme jouluun, on valkea maa
    Vaan ystävät rakkaat, on toivottavaa
    että jouluilon jälkeen vielä iloita voi
    Ja tulevat päivät veis pelkomme pois..."
    Jouluinen musiikki luo tunnelmaa, kun sisätiloissa ollaan, syödään ähkyyn ja sen päälle köllötellään ja illankähmässä vielä kerran sivalletaan kinkkusiivua kakun päälle.

    Minä olen viettänyt lapsuudessa vain kaupunkijouluja, joten tuo ruislastujen viiltely on jännä juttu. Naapurilta sain taas kerran kotona leivotun lämpimän rieskan ja ruisleivän, puu-uunissa paistettuja ja ei kaupasta saa samanmakuista leipää. Joskus olen itse kokeillut piimärieskaa muttei se oikein onnistunut. Rieskasta ei ole enää kuin kantapala tähteenä.
    Musiikista vielä sen verran, että kuuntelin YouTubesta Raskasta joulua konserttia, jossa hevijäbät lauloivat ja varsinkin Marko Hietalan laulama viimeinen säe "Ristillä rinnalla ryövärin, nukkuu uhri puhtahin, enkelparven tie, kohta luokse vie, rakkautta suurinta katsomaan" sai jo vedet kihoamaan silmiin. Niin käy jouluna monta kertaa mutta kyyneleet ovat lempeitä nyt, kun kaikki on hyvin, ei mitään järisyttävää mielen sopukoissa. Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Hannu-Pekka Björkmannin Eeva -lehdessä julkaistuja kolumneja löysin jostakin netin syövereistä. Hän vielä itse lukee ne ja oli monta puhuttelevaa ja jouluista mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvältä ja leppoisalta kuulostaa joulun viettosi Beate. <3
      Olen varma, että liikuttuisin samasta musasta, jossa jörrikät ovat herkkinä. Olen myös joskus lukenut noita Björkmanin kolumneja huokaillen, että kyllä meillä Suomessa on naistenlehdissä hyviä tekstejä siellä turhien (meikkiohjeet yms)seassa.

      Minun lapsuudenkotini elämä oli niin perin vanhanaikaista, että se kuulostaa aivan Vaahteramäen Eemelin ajalta. Kun kirjoitin jonkin aikaa muistelmia (nyt se homma onkin jäähyllä), niin mieheni ehdotti, että voisin nimetä jonkin osan otsikolla Korpelan kotiseutumuseo.

      Rieska-sanaan olen tutustunut vasta täällä Kymenlaaksossa. Satakunnassa se on kakko. Ruislastujen höylääjälle itselleen kakko oli maailman paras herkku. Vaaleassa leivässä oli tietysti hänelle ylellisyyden tuntua.

      Eri mieltä saa minun blogissani aina olla, hyvässä hengessä.

      Mukavaa pyhien aikaa!

      Poista
  11. Tähän jouluun kuuluu kiireettömyys. Kuuntelen kirjoja, katselen kuusta ja kauniita keijuvaloja, nauran sukulaisten iloisille jutuille ja nautin hyvästä ruoasta.

    Rauhallista joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää joulua sinulle Katriina!
      Kiireettömyys on arvokasta. Minulla se toteutuu hetkittäin, mutta osaan kyllä arvostaa niitä hetkiä.

      Poista
  12. Oikein hyvää joulua sinulle Marjatta!

    Nykyinen käytäntö, jossa Suomi on niin sanotusti 'auki' kaikki joulunpyhät, on minustakin oikein hyvä juttu. Moni yksin joulua viettävä ehti ennen vanhaan ahdistua ennen tapania.

    Teille on tulossa ihanaa vilskettä ja vilinää, toivottavasti saat siinä välissä nauttia myös rauhaisista lukutuokioista!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä sekä yksinäiselle että kauppojen osalta sille, jolla on paljon väkeä kyläilemässä ja huomaa, että jotain tärkeää on unohtunut ostaa. Minä seisoskelin eräänä uudenvuodenpäivänä Siwan ulkopuolelle asti ulottuvan jonon päässä. Silloin oli sellainen sääntö, että vain pienet kaupat saivat olla auki juhlapäivinä.

      Me olemme tämän illan kahdestaan Unton kanssa. Katsomme kohta Turun joulurauhanjulistuksen tallennettuna, kun päivällä oli juuri siihen aikaan mantelipuurohetki ja muutoinkin harrastimme pienimmän toivomusten mukaisia asioita. Huomenna sitten taas nähdään ja kuullaan, mitä jännittävää tässä välillä tapahtui.

      Hyvää joulun jatkoa, Kaisa Reetta! <3

      Poista

Kielivarannosta

Ne ovat jo nouseet lumen alta, sinivuokkoset. Kävin aamukävelyllä katsomassa ja jatkan tarkkailuani, kunnes näen ne ihanat siniset kukat. Ta...