perjantai 4. marraskuuta 2016

Matkakirjeitä Benalmádenasta 2: Kirjastosta, lukemisista ja buddhalaistemppelistä





Kuva on paikallisen kirjaston ulkoseinältä, jossa muutama kirjailija on nostettu esiin erityisesti tänä vuonna nautiskeltavaksi. Hyvä, että joukossa on myös lastenkirjailija Roald Dahl. Kaikki tietävät Cervantesin ja Shakespearen, mutta Blas de Otero lienee tuntemattomamapi. Hän on espanjalainen runoilija (1916 -1979). Otero on kirjoittanut uskonnollisia ja vasemmistorunoja, joista jokin löytyy yhteiskokoelmista Matti Rossin suomentamana.

Tämä  kirjasto näytti monipuoliselta ja hyvin toimivalta. Erona suomalaiseen kirjastoon oli se, että ihmiset lukivat lainausosastoilla pitkien pöytien ääressä ja moni opiskeli kuulokkeet päässä. Hiljaisuus oli siis välttämätön.


Espanjankielinen kertomakirjallisuuden jaottelu on helppo ymmärtää englannin pohjalta. Vain 'Novela de Autoayuda' on ongelmallinen. Kyse on elämäntaito-oppaista.
Espanja tarttukoon minulle vähitellen ja pakottomasti kuin lapsella, katselemalla ja kuuntelemalla. 

Hiippailin tutkimassa ulkomaisten kirjojen osaston. Englanninkielisiä oli eniten, ja mitkäs kielet tulivatkaan seuraavaksi - ranska ja suomi, yhtä paljon molempia. Sitten melko paljon hollannin kielellä ja vähän joillain muilla kielillä, mm. venäjäksi.

Löysin Laura Honkasalon kirjan Perillä kello kuusi

Luin tullessa jo lentokenttähotellissa ja koneessa Heidi Mäkisen romaanin Ei saa mennä ulos saunaiholla ja täällä perillä kaksi Janet Framen kirjaa, joista kaikista olen kirjoittanut. Vain yksi mukaanottamistani kirjoista on lukematta, Coetzeen kirjallisuusesseitä sisältävä Stranger Shores

Miehelläni Untolla on espanjan oppikirjojen lisäksi Annie Proulxin novellikirja Close Range, joka sisältää myös pitkän novellin Brokeback Mountain. Sen voisin minäkin lukea uudestaan. Se on novellina vahvempi kuin elokuvana.

Ei ole pelkoa lukemisten loppumisesta. Tässä asunnossa on nimittäin pieni kirjakaappi, ilmeisesti edellisten lomailijoiden jättämiä taskukirjoja. Suurin osa kirjoista on viihdekuningatarten Ruth Rendellin, Danielle Steelen ja Catherine Cooksonin bestsellereitä. En ole koskaan lukenut heiltä mitään, ja takakannen tekstit eivät houkuta, mutta jos ei muuta löydy, niin voisihan noitakin kokeilla. Jotkut jättävät lähtiessään myös ala-aulaan samantyyppisiä kirjoja sekä juorulehtiä Hello! ja Closer. 
Kaapin löytö minulle on Sue Townsendin romaani The Woman Who Went to Bed for a Year, naisen kasvutarina. Olen aloitellut sitä. Townsendin Adrian Molen päiväkirjat ovat mielestäni parasta ja hauskinta päiväkirjamuotoista kaunokirjallisuutta. Vaikka niiden päähenkilö on teinipoika olen lukenut niitä nauttien aikuisena.  
Mies löysi kirjojen joukosta Alistair Macleanin sotakirjan Partisans.


Tämä pieni kirjakauppa on Arroyo de la Mielissä, joka on Benalmadenan hallinnollinen kaupunginosa, pari kilometriä Benalmadena Costasta, rannalta, vuorille päin. Kaupungissa on myös kolmas osa Benalmadena Pueblo, pieni valkoinen kylä, jonka liepeillä kävimme läntisen maailman suurimmassa buddhalaistemppelissä eli stupassa.  





Stupa on rauhan ja sopusoinnun vertauskuva, johon mennään mietiskelemään. Stupia on kahdeksaa erilaista symboloiden Gautama Buddhan elämänvaiheita. Benalmádenan stupa on valaistumisen temppeli. Sen ympäristössä todella tunsi rauhaa ja henkisyyttä. Mietiskelymusiikki, ympäröivä puisto ja maisema alas kaupunkiin ja merelle lisäsivät tyyneyden ja ajattomuuden tuntua. Tällaisia pysähtymispaikkoja tarvitaan, ei väliä, minkä uskonnon.



Luemme tarkkaan viikottaisen englanninkielisen Costa del Sol News ja suomenkieliset lehdet SE, Suomalainen Espanjassa ja Fuengirola.fi, joista löytyy kaikki tapahtumat.
Kävimme tänään Arroyo de la Mielissä kulttuuritalolla tutkailemassa konserttitarjontaa. Suunnitelmissa on mennä copla-musiikin konserttiin ja flamencoesitykseen (toisen kerran!). Ensi viikkoon olemme kaavailleet paljon kulttuuria ja retkiä eri kaupunkeihin: Sevilla, Malaga, Marbella. 
Rantakausi on nyt ohi, mutta ehdinpä nauttia sitäkin, monena päivänä. 

Lehdistä vielä sellainen huomio, että täällä ei ole isoa valikoimaa kiiltäviä naistenlehtiä kuten meillä Suomessa. Ei paljon missään ole. Meillähän on isot lehtihyllyt pienissä ruokakaupoissakin täynnä aikakaus- ja naistenlehtiä, kassoilla vielä joitain houkutuksena. Suomalaiset lukevat edelleen paljon, ja meidän lehtemme ovat melko tasokkaita. Niissä on asiajuttujakin, ei vain julkkisten kuvia, mutta ei niiden kertakäyttötavarana silti pitäisi olla niin kalliille paperille painettuja. Suomessa käytetään paperia ulkomaihin verrattuna monella tavalla holtittomasti. 



Vietän iltaa jalkapalloleskenä. Mies lähti Malagaan katsomaan ottelua. Lämmin ilta. Kirjoittelen parvekkeella. Mukava olla ja elää. Kaupungin valot loistavat alapuolella. On hiljaista. Sesonki alkaa olla ohi.  

Terveisin, 
Benalmádenan kirjeenvaihtajanne Marjatta


13 kommenttia:

  1. Kuulostaapa elonne siellä Espanjassa oikein mukavalta, pienine oikkuineenkin.
    Toivottavasti käsiisi löytyy myös kutkuttava kirja, joka kruunaa leppoisia päiviänne. Jostakin syystä itse aloin kaivata Adichien kirjoja, kun luin kirjoituksesi. Mistähän se tuli...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Adichien kirjat sijoittuvat ainakin lämpöiseen ilmastoon.

      Leppoisaa on. Kun on irti omista ympyröistä ja tekemisistä, niin rauhoittuu. Ei ole edes aamulehtiä. Katselemme niiden sijaan aamukahvilla parvekkeelta aukeavaa näkymää merelle ja toiseen suuntaan vuorille. Akuksi katselimme aina erilaista auringonnousua, mutta talviaikaan siirryttyä se on jo ehtinyt nousta. Täällä tuo siirtymä tuntui enemmän kuin Suomessa, jossa alkaa olla muutoinkin koko päivän pimeää.

      Poista
  2. En lainkaan halua kuulostaa tiukkapipoiselta, mutta ei Ruth Rendelliä voi kirjoittaa samaan lauseeseen Steelen ja Cooksonin kanssa (väheksymättä heidän kaltaisiaan kirjailijoita). Rendell on mm.psykologisen dekkarin mestari, samaa sarjaa kuin vaikkapa P.D James ja sai lukemattoman monia palkintoja romaaneistaan.

    Tänään muuten Guardianissa on juttu espanjalaisesta Corin Telladosta (jota voi kai pitää noiden kahden mainitsemasi bestsellerkirjailijam kollegana) joka jätti jälkeensä 4000 julkaistua työtä. Nyt häntä aletaan kääntää englanniksi ja jotkut arvostetut kirjailijat kertovat hänen viihderomaaniensa kuvastavan paremmin espanjalaista kulttuuria viimeiseltä 60 vuodelta kuin mikään mitä esimerkiksi poltiikassa on tapahtunut.

    Muttta: mukavan lämmintä kulttuuriviikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a, kukahan se oli tiukkapipoinen - tai ainakin tietämätön.

      Täällä on Rendelliltä mm. ohut kirja nimeltään From Doon With Death ja sen lopussa on juuri P.D.Jamesin arvio "One of the best novelists today". Voisin aloittaa Rendelliin tutustumisen tästä.

      Harmi, että Telladoa ei ole vielä käännetty englanniksi. Hurja tuotanto, kuin ahkera bloggaustahti!
      Olen aina ostanut matkakohteesta jonkin siihen liittyvän kirjan. Istanbulista löysin mahtavan elämäkerrallisen sukupolviromaanin, jossa oli samalla kaupungin historiaa ja Budapestistä aivan tuoreen unkarinjuutalaisten naisten novellikirjan.
      Katselen huomenna, löytäisinkö jotain englanniksi esim. Antonio Munez Molinalta.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Kommentoin uudestaan kun oli virheitä!

    Olin 2 vuotta sitten kolme viikkoa Andalusiassa tukikohtana Malaga.
    Sieltä löytyy hyviä taidemuseoita mm. Picasso Museo, Picasson kotimuseo, Carmen Thyssen...
    ja sitten Teatro Cervantes. Kävin muutamassa konsertissa siellä.
    Benalmádenan ohi menin vain bussilla, mutta tein retkiä Granadaan ja Cordobaan. Sevilla on aivan ihana - ihastuin ikihyviksi. Siellä on Flamenco-museo, jossa on myös esitys. Laitan tähän linkin jos vaikka teitä kiinnostaa:
    http://www.flamencotickets.com/museo-del-baile-flamenco-seville

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä Riitta!
      Picasso-museot olemme käyneet aiemmin, mutta Carmen Thyssen on vielä katsomatta.
      Pompidou-keskuksessa käynti on myös mielessä. Kävimme kun se oli juuri avattu keväällä 2015, ja menmme nyt katsomaan, mitä uusia näyttelyitä siellä on.
      Flamenco kiinnostaa kovasti, joten varmaankin menemme tuohon museoon Sevillan reissulla. Olemme nähneet ihan tässä nurkilla niin hienoa flamencoa, että päätimme mennä kokemaan sen intensiivisen, koskettavan elämyksen vielä toisen kerran.

      Poista
  5. Onpa sinulla kivaa matkalla oloa, hienoa! Olen iloinen puolestasi, Marjatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisu! Matka on irrottanut tutuista arkitouhuista ja antanut tilaa uuden kokemiselle. Se kai onkin matkoissa ja lomissa parasta.

      Poista
  6. Kirjaihminen löytää paikallisen kirjaston ja kirjat aina sieltäkin, missä reissuilee.

    VastaaPoista

Kielivarannosta

Ne ovat jo nouseet lumen alta, sinivuokkoset. Kävin aamukävelyllä katsomassa ja jatkan tarkkailuani, kunnes näen ne ihanat siniset kukat. Ta...