sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Syömällä syöpää vastaan, Syöpätarinani osa 6

Nykytila
Tavataan hyväkuntoinen aikaan ja paikkaan orientoitunut nainen, WHO 0. Iho siisti, sädehoidetulla alueella tarkkarajaista punoitusta, iho ehyt, ei sekundaari-infektioon viittaavaa. Yläraajojen liikeradat täydet, ei lymfastaasia. Sydämestä sivuäänetön säännöllinen rytmi, keuhkojen auskultaatiossa ei poikkeavaa. Verikokeissa ei moitittavaa.

Siinä osa onkologin loppulausuntoa sädehoitojaksoni jälkeen. Vielä mainittiin mm., että letrotsoli on aiheuttanut hikoilua, mutta tilanne on jo helpottumassa.
Nyt vain viiden vuoden seuranta ja parin vuoden kuluttua luuntiheysmittaus, koska tuo viideksi vuodeksi määrätty antiestrogeenilääke koettelee luustoa.

Päivittäinen sädetyksissä käynti yli sadan kilometrin päässä oli rankkaa. Väsyin tylsiin samanlaisena toistuviin päiviin, joihin toi aluksi stressiä aina uuden taksikuskin tapaaminen. Totuin tilanteeseen ja aloin ajatella sitä rikkautena: sain tutustua uusiin ihmisiin. Yleensä tapaan nykyelämässäni  vain omiani ja omanlaisiani, noilla matkoilla kuulin monta erilaista elämäntarinaa. Kuskeissa oli mielenkiintoinen kirjo. Nuoret miehet kertoivat unelmistaan ja suunnitelmistaan, vanhemmat saavutuksistaan, pettymyksistään ja sairauksistaan. Kaksi naiskuljettajaakin osui kohdalleni. Toiselta kuulin uskomattoman rasistisia käsityksiä pakolaisista. Yli kaksikymmentä taksimatkaa, ja vain kahdella niistä lueskelin, koska havaitsin, että kuljettaja ei ollut puhehaluinen. Mieheni lähti kuskiksi muutaman kerran, silloin minä nukahdin luottavaisena autoon kuten yleensä viidenkymmenen kilometrin jälkeen. Osalla taksimatkoista minulla oli myös matkakaveri, keuhkosyöpäpotilas, jonka kanssa juttu luisti. 

Sädetys kesti riisuutumisineen ja muottien asetteluineen vajaa kymmenen minuuttia. Se olisi ollut pikkujuttu, jos asuisin sairaalan lähellä. Olin viiden viikon sädetysten loputtua niin uupunut, että viimeisen reissun jälkeen putosin sikeään uneen sohvalle useaksi tunniksi.

Kun lääkäri sanoi lopputarkastuksessa, että nyt sitten vain elämään normaalia elämää, minä koin helpotusta, mutta myös pikkasen masennuin. Ai, minäkö olen nyt sitten omillani! Osaanko olla? Pitäisi siivota ja olla sosiaalinen, tavata taas muitakin kuin taksikuskeja ja sädehoitajia. 

Jään välillä kylpyhuoneessa katsomaan ihmetellen rintakehääni. Siinä missä oli ennen vasen rinta on nyt litteä paikka, jossa näkyy selkeästi tasaiset voimakkaat sydämenlyönnit. Mahtavaa - kiitos sydän!

Olen ulkoillut ja käynyt jo kahdesti pilateksessa, jossa pärjään samalla tavalla kuin ennenkin. Pian lähden uimaan. Hyvinhän tässä on asiat "aikaan ja paikkaan orientoituneella naisella"!

Luin tasokkaan kansantajuisesti kirjoitetun tietokirjan siitä, miten syöpää voidaan ehkäistä ja hoitaa oikealla ravinnolla, Richard Béliveau ja Denis Gingras, Ruokavalio ja syöpä (2007), ranskalainen alkuteos Les aliments contre le cancer (2005).

Tämä kirja avaa silmät ajattelemaan, miten tärkeää ihmisen terveydelle on syödä hyvin. Kirjan ensimmäisessä osassa selitetään, mitä syöpä on, toisessa osassa esitellään seikkaperäisesti syövän torjunnassa tärkeät, bioaktiivisesti terveyteen vaikuttavat elintarvikkeet ja kolmannessa puhutaan elintavoista ja varoitetaan ravintolisistä. 

Jokaisessa meissä on jopa hämmästyttävän paljon syövän esiasteita, jotka joskus joissakin tilanteissa lähtevät muuntumaan syöväksi. On olemassa elintarvikkeita, joilla on syöpää ehkäisevä vaikutus. Kun niitä käyttää säännöllisesti, syöpä saattaa jäädä uinumaan, jolloin järeitä aseita ei tarvita. 

Syövässä kuriton solu alkaa jakautua hallitsemattomasti ja kasvattaa ympärilleen verisuonia. Jos näiden suonten ravinnonsaanti estetään, ne tukehtuvat hapenpuuteeseen.


Ravitsemushoidolla vaikutetaan suoraan syöpäsoluihin, ehkäistään verisuonten muodostumista ja stimuloidaaan puolustusjärjestelmää. Se on ikäänkuin myrkytöntä kemoterapiaa. 

Nykyään suhtaudutaan ravintoon välinpitämättömästi. Tärkeänä pidetään energian saamista, syödään mättöruokaa ja napsitaan vitamiineja purkista. Ennen ruoka nähtiin - ja edelleen monissa osissa maailmaa nähdään - terveyden ylläpitäjänä. 

Suomi kuuluu siis pahimpiin syöpäalueisiin!

On virhe ajatella, että kasvikset ja hedelmät ovat tärkeitä vain vitamiinien, hivenaineiden ja kuitujen vuoksi. Appelsiini ei ole vain C-vitamiini. Syövän torjunnassa tärkeitä ovat appelsiinin biomolekyylit. Kun haukkaa sitrushedelmää, se pisaroi tuhansia hyödyllisiä, syöpää ehkäiseviä biomolekyylejä. On outoa, että meillä hyvinvointiyhteiskunnassa on saatavilla valtava kirjo terveellistä ruokaa, ja me kuvittelemme, että voimme syödä mitä sattuu ja pelastautua muutamalla pillerillä.
  
Tässä kirjassa on niin paljon kaikkea, että sitä on mahdoton tiivistää. Luettelen vain kaikkein eniten syöpää estävät elintarvikkeet ja kaikkein kartettavimmat. Näistä "hyviksistä" on kirjassa paitsi asiatietoa, kemiaa, niin myös hieno historiallinen tausta, kauniita valokuvia, runoja ja mietelauseita. 

Nauti suklaasta täysin rinnoin, estottomasti ja ilman turhaa häpeilyä, sillä muista: Viisas tarvitsee mukaansa ripauksen hulluutta.
(Francois de la Rochefoucauld" (1613-1680)
Täysin rinnoin? Noo, anyway!

Suositeltavia:
Kaalit, sipulit, soija (erityisesti hormoniperäisiin syöpiin sekä naisilla että miehillä), kurkuma, vihreä tee, marjat, omega 3, tomaatti (tomaattikastikkeet jopa tehokkaampia kuin raaka hedelmä), sitrushedelmät, punaviini (lasillinen päivässä) ja tumma suklaa.

Kartettavimpia:
Marinoidut ruuat, säilykkeet, savustetut ruuat, einekset, punainen liha (kohtuus), alkoholi (kohtuus).

En aio ryhtyä noudattamaan orjallisesti mitään ruokavaliota enkä ole syönyt kovin väärin tähänkään mennessä. Kirja herätti minut kuitenkin kiinnittämään huomiota ruokaan terveyteni ylläpitäjänä. 

Miksi hylätä sellainen perimätieto, jota on käytetty hyväksi ammoisista ajoista? Kurkuma esimerkiksi mainitaan jo 5000 vuoden takaisissa assyrialaisissa lääketieteellisissä teksteissä, joissa kuvataan 250 lääkekasvia. Nämä nuolenpääkirjoituksella kootut tekstit on koonnut yhteen kuningas Assurbanipal (669-627 eaa). Arkeologi R. C. Thompson löysi hänen muistiinpanonsa 1900-luvun puolivälissä ja julkaisi ne lääkeoppaana nimellä A Dictionary of Assyrian Botany. 

Luonto on paras lääkäri: se parantaa kolme neljännestä sairauksista eikä puhu pahaa virkaveljistään.
Louis Pasteur (1822-1895)  


30 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon, Marjatta! Käsitin kai oikein, että olet saanut nitistettyä syövän? Eipä muuta kuin kaalia rouskuttamaan! Muistanko oikein, että taistelussa rintasyöpää vastaan auttaa erityisesti täyjyväkaura ja -ruis?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että syöpää sairastaneet eivät uskalla sanoa, että tauti on nitistetty, koska tiedetään, että syöpä uusii niin helposti. Voin vain todeta, että tunnen itseni terveeksi ja että toivottavasti syövälle altistunut elimistöni pysyy tasapainossa. Minulla on kaikki hyvät enteet, joten toivon parasta.

      En ole kuullut noista viljoista, mutta soijan pitäisi toimia rintasyöpää vastaan, varsinkin jo ennen puberteettia aloitettuna. ;)

      Poista
  2. Onnea Marjatta! Ja kiitos tietoiskusta. Söin tänään kasvislasagnea jota tein Hesarin lähiaikoina ilmestyneen reseptin mukaan. Olipa työlästä, paljon aineksia ja monta vaihetta, mutta kyllä kannatti, tosi hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena! Minä olen myös lasagnen ystävä. Teen sen pitkän kaavan mukaan kaksine kastikkeineen, ja siinähän on mm. tuota terveellistä tomaattipyreetä, ainakin minun versiossani.

      Poista
    2. Normaalissa lasagnessa, kuten muissakin maitotuotteissa, on se ongelma, että maidon kaseiini estää tutkimusten mukaan mm. flavonoideja imeytymästä. En ole varma vaikuttaako se tomaattien lykopeeniin, mutta esimerkiksi mustikoiden flavonoideihin kyllä.

      Kaseiinista on tosin itsessäänkin jonkin verran näyttöä, että se voi lisätä joidenkin syöpätyyppien riskiä.

      Toki esim. lasagnen valkokastikkeen voi tehdä ihan yhtä hyvin ilmankin maitotuotteita.

      Poista
    3. No voi hyvänen aika. Tieto lisää tuskaa.

      Poista
  3. Onpa mukavia kuulumisia. Nyt vain innolla kohti syksyä ja talvea.

    Tomaatti ja punaviini, sopii minulle! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on hankalaa, kun en pysty juomaan punkkua ;). Se on minusta ihan lääkkeen makuista. Mutta rypäleitä syön paljon. Kirjan mukaan niissä on samaa kasvihormonia, resveratrolia, kuin viinissä, mutta viinistä se imeytyy elimistöön paremmin.

      Poista
  4. Voi Marjatta, sinä Upea Nainen! Minusta ei ole sinuksi, ei aina edes minuksi...Nyt sitten vain totuttelemaan uusiin ajatuksiin. Sinullahan on jotenkin sellainen ote elämään, että sen huomaa tänne asti. Uupumus tuon kaiken jälkeen on normaalia.

    Miten ihmeellistä, että sinulle mainostamani kirja on myös ranskalainen. Siinä kirjassa sanotaan, että Ranskassa joka minuutti sairastuu nainen rintasyöpään. Samat on ruokien parhaat kuin sinullakin. Kaikki muu minulla menee mutta jo pienikin tippa kurkumaa lihapadassa pilaa minulta sen maun. Miksei sahrami voisi olla tuota terveysmasutetta.

    Vihreä teetä en voi käyttää, sillä siinä on parkkiaineita enemmän kuin mustassa teessä eli mun colon irritable ei siedä sitä.

    Tässä mun ransalaisen syöpäkirjani 10 kärki: granaattiomenan mehu, kurkuma, vihreä tee, viini, seleeni, tomaatit (myös ketsupit ja pyreet), kuidut, sipuli ja valkosipuli, kversetiini (kapriksessa, lipstikassa, KAAKAOSSA, väkevissä pippureissa, liikunta.

    Minua melanoomasta hoitanut lääkäri sanoi, että meissä kaikissa on syöpä kuin valmiina. Sen voi sitten puhakista vaikka stressi tai pitkittynyt tulehdus tai muu vastaava.

    Muista nyt tuo suklaa;) Minä muuten olen nykyään kuin vanhat brittimummot eli otan useasti iltaisin muumimukillisen kaakaota vuoteeseen ker kirjan. Käytän Van Houtenin aikuiseen makuun tarkoitettua vähemmän makeaa kerta-annospussisysteemiä. Se ei todellakaan ole makeaa, sillä sisareni valitti, että hänen pitää laittaa siihen niin paljon sokeria. Mitäs on totuttanut itsensä sokeriin. Minä pakotin itseni juomaan teen ilman sokeria ja nyt sitä ei enää edes kaipaa. Lopetin ihan vain kilojen takia, en muuten. Mutta sitä päivää ei nähdäm, että suklaasta ja/tai kaakaosta luopuisin! Nyt koitti nautintojen aika, Marjatta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä höpsi Leena, uskon, että tilanteen niin vaatiessa sinusta on hyvinkin sinuksi ja moneksi. Kiitos kehuista!

      Ranskalaiset tohtorit näyttävätkin oikein erikoistuneen syövän tutkimuksen ravintotutkimukseen.

      Minä olen käyttänyt kurkumaa broileriruuissa. Sen pitäisi olla erityisen terveellistä yhdessä mustapippurin kanssa.

      Vihreä tee on minusta niin pahaa, jotenkin öljyistä, ja lisäksi mustaa hampaita, että se saa minunkin puolestani olla.

      Suklaata ilman muuta! Sillä olen herkutellut aina, paitsi lyhyen aikaa lapsena sairastessani anoreksiaa ja joskus myöhemmin nuorena aikuisena, kun tarkkailin turhaan painoani.

      Tuossa kirjassa kerrotaan, miten paljon ruumiinavauksissa löytyy syöpiä ja vielä enemmän niiden esiasteita: 33 rintasyöpää yhtä kliinisesti todettua kohti, 40 eturauhassyöpää kahta todettua
      kohti ja 98 kilpirauhassyöpää 0,1 todettua kohti. Elämme siis syövän kanssa koko ajan. Mutta paras olla ajattelematta sitä!

      Poista
    2. Mustapippuria minulla on nyt kaikessa ja valkosipulia, tomaattia kaikissa mudoissaan ja oliviiöljyä.

      Lueppas nyt Kati Tervon kolumni Neljä vuotta sitten uudesta Yhteishyvä-lehdestä sivulta 21. Luulen, että pidät otteesta, jolla hän käsittelee omaa pattiaan. Tässä pieni näyte:
      "Pitäähän sitä naisella arpia olla, kun ei ole edes tatuoituna ristiä, sydäntä eikä ankkuria - rehvastelija minussa säkätti."

      Poista
    3. Joo, luin sen. Pidän kovasti Katin tyylistä suhtautua ronskisti itseensä. Hän osaa olla myös lyyrinen, kuten eräässä aiemmassa Yhteishyvän kolumnissa, jossa hän kirjoitti, että kaikki aseet pitäisi sulattaa ja takoa rakkauslukoiksi.

      Poista
  5. Mielenkiintoinen kirja. Ystäväni eli haimasyöpädiagnoosin jälkeen 6 vuotta, kun lääkärit antoivat 2kk elinaikaa. Hän uudisti ruokavalion ja siihen ei kuulunut sokeri, jota tuossa ei mainita. Sokeri ravitsee syöpäsoluja, samoin alkoholi. Viinissä on alkoholia ja runsaasti sokeria.
    Pellavarouheissa on myrkkyä, joten jättäisin myös sen pois.
    Kaakao on vanha intiaanien lääke, joten kohtuudella sitä ja suklaata. Suklaata voi tehdä myös itse.
    Hienoa, että hoidot ovat ohi. Toivon sinulle oikein paljon hyvää oloa ja voimia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai!
      Oliskohan kirjassa ollut jotakin sokeristakin. Kaloriannosta kehotetaan ainakin pienentämään, liikkumaan paljon ja lopettamaan alkoholin ja tupakan käytön, jos niitä käyttää. Minä en osaa käyttää alkoholia ollenkaan, se ei siis maistu minulle. Olen vain ymmälläni, miten se on useimpien ihmisten mielestä hyvää.
      Mainitset intiaanit. Olen lukenut, että heillä on ollut valtava määrä perimätietoa ja lääkekasveja, jotka valkoinen mies on ymmärtämättömyyttään tuhonnut. Onneksi jotakin on jäljellä.

      Poista
    2. Amazonin sademetsissä on valtava lääkearsenaali tai pian voi sanoa, että oli, kun metsät on poltettu ja niiden tilalla kasvatetaan sokeriruokoa (?) ja valtavia lehmiä ja härkiä pikaruokaloita varten, siis hampurilaisia ja pizzaa ja kebabeja.
      Samalla maapallo menettää keuhkot eli ilma puhdistuu kasvien avulla, mutta sademetsien kadottua...
      Unohdin mainita, että hunaja on verraton lääke tietysti kohtuudella :)

      Poista
    3. Niin,kyllä ihminen toimii tyhmästi tämän asuinpallonsa suhteen!

      Joo, hunaja on minulla kovassa käytössä. Se tuntuukin terveelliseltä.

      Hyvä, että varoitit pellavarouheista. Niitä ei kyllä yhtään tee mieli enkä nyt siis edes yritä käyttää oletettujen terveysvaikutusten takia. Soijarouheklin vaikuttaa oudolta. Soijaa pitäisi syödä tietääkseni muussa muodossa.

      Poista
    4. Mai ja Marjatta, minun lapsuuden ystäväni kuoli haimasyöpään käsittämättömän nopeasti.

      Pellavaruoheesta muistaisin minäkin lukeneeni jotain ikävää. Siis luen kaikki terveyslehdet ja myös monet terveyskirjat.

      Onneksi suklaata ja kaakaota suositaan nyt niin hurjasti!

      Poista
    5. Yleensä haimasyöpä on niitä pahimpia, nopea tappaja. Mutta koko ajan löydetään parempia hoitoja, joilla syöpä muuttuu kuolettavasta krooniseksi, joten voi olla, että kohta kaikki syövät ovat hoidettavissa.

      Poista
  6. Ihana kuulla hyviä uutisia! Näyttää siltä että Sairaus on selätetty. Aurinkoinen syksy jatkuu vielä, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla - huomaathan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, syksy on uskomattoman ihana! Sairaus on nyt helppo unohtaa, kun se ei tunnu missään. Jos ensimmäinen leikkaus, 40 gramman poisto, olisi riittänyt niin se ei edes näkyisi missään. Nyt pitää vain tottua muuttuneeseen ulkonäköön.

      Poista
  7. Onpa mukava lukea hyviä uutisiasi! Tokihan sairaus on mielessä pitkään, mutta kun hoidot ovat ohi, niin elämä helpottuu.

    Luulen, että on ihan tavallista tuntea masennusta ja alakuloa tuossa vaiheessa, kun ruljanssi on ohi. Mulle ainakin kävi niin, tarkalleen seitsemän vuotta sitten, kun sain hyvät uutiset suolistosyöpäleikkauksen jälkeen. Olin ensimmäiseen kontrolliin asti tsempannut ja ollut tosi vahva ja sisukas ja toivuin fyysisesti tosi nopeasti. Kun kaikki lopulta oli ohi ja hyvin, putosin aikamoiseen monttuun. Mutta niin vain pääsin sieltä ylös ja se tietenkin on tärkeintä! Mutta uskon, että jokainen vaihe on tarpeen noin mullistavan tapahtuman jälkeen.

    Paljon voimia ja lämpimiä ajatuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Kiva kuulla tämä, annat kommentillasi hyvää vertaistukea minulle!

      Mukavaa syksyä sinulle!

      Poista
  8. Komppaan edellistä kommentoijaa: ihana kuulla, että voit jo paremmin ja rankat hoidot ovat onnellisesti takanapäin! Olet rohkea, urhea nainen! Todellinen taistelija, muista se aina.

    Mielenkiintoinen kirja johon pitää ehdottomasti tutustua... Useinhan sitä aina puhutaan ettei syöpään voi itse mitenkään vaikuttaa vaan se tulee jos tulee. Mutta näköjään voikin... Ilmankos minua nyt raskausaikana himottaa kaikki sitrushedelmät ja suklaa! Ne eivät olekaan pahasta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Ilona!

      Arvelin jo jostain kirjoituksestasi aiemmin, että olet raskaana. Oikein hyvää odotusaikaa sinulle. Ajatella, sinun ruumiisi tietää noin hyvin, mikä on tarpeen sinulle sekä pikkuiselle!
      Minä olen monesti ajatellut, että oikea syömätapa onkin juuri se, että syö sitä mitä tekee mieli. Jos ei kiusaa itseään turhalla tarkkailulla, niin kyllä ruumis tietää. Lapsethan syövät näin, joskus vähän aikaa yksipuolisesti, joskus isoja annoksia, kun on kasvupyrähdys menossa ja joskus taas niukasti.

      Poista
  9. Ihana kuulla hyviä uutisia!

    Ruokavaliolla on aivan varmasti suuri vaikutus terveyteen, myös hoidoista toipumiseen.

    Aurinkoisia päiviä lokakuuhusi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa-Reetta! Samoin sinulle kaunista, värikästä lokakuuta!

      Tämä kirja oli niin vakuuttava, että olen lisännyt hedelmiä ruokavaliooni. Ei varmaan huono valinta.

      Poista
  10. Syystuulahdus vaik ei kuulu huudahdusta! Olipa ihana tavata,raatata ja syödä terveellisesti ja tosi makoisasti. Meillä alkoikin nyt puuroaamut omatekemän omenapihlajanmarjahillon kera,kiitos vinkistä!
    Kyllä ruualla iso osa terveyden ylläpitäjänä ja ennen kaikkea meillä vanhemmilla esimerkin näyttäjänä. Lapsethan muodostavat omat terveellisyyskäsityksensä mallin mukaan,siksipä on syytä olla tarkkana valintoja tehdessään.
    Mausteetkin ovat tai eivät ole terveysruokaa. Itse pidän itämaisista mausteista,kurkuma,inkivääri,sahrami,setsuanin pippuri,kardemumma jne. Tavallinen vaniljajäätelö maustettuna ripauksella sahramia ja kardemummaa on taivaallisen makuista.
    Ihanaa syksyä ja makukokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Riitta, että puuroinnostus tarttui! Minä kyllä söisin puuroja joka aterialla, kun olen vanhanajan ruokien ystävä.
      Joskus on hauska hifistellä, mutta parasta kaikesta on arkiruoka. Ja suomalainen perinteinen arkiruokahan on terveysruokaa; lisättynä vihanneksilla ja hedelmillä se on jopa superterveellistä.
      Oli kiva tavata! Iloista syksyä!

      Poista
  11. Mielenkiintoista. Vuosi sitten koettu leikkaus ja helmikuussa rankka sädehoito, mikä vei ihan mehut. MIeheni kuskasi hoitoihin, ja sain levätä rauhassa. Nukkuminen maistui ja lepo, kaunis kesä ja runsas syyssato, yms antoi energiaa ja palautumista. Sain juuri vuositarkastuksessa ns jatkoaikaa, joten elämä voittaa ja jatketaan näillä hyvillä eväillä eteenpäin. Kiittäen hyvistä vinkeistä ja siunattua joulunodotusta. aila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että sait hyviä uutisia vuositarkastuksessa, Aila!

      Minulla on tammikuun alussa jo ensimmäinen tarkastus, sain juuri kutsun. Kaikki muu on mennyt hyvin, mutta en oikein totu tuon rintaproteesin käyttämiseen. Mieluiten otattaisin toisenkin rinnan pois tasapainon vuoksi.

      Hyvää joulunodotusta ja hämärän hetkiä myös sinulle!

      Poista

Kielivarannosta

Ne ovat jo nouseet lumen alta, sinivuokkoset. Kävin aamukävelyllä katsomassa ja jatkan tarkkailuani, kunnes näen ne ihanat siniset kukat. Ta...