torstai 5. syyskuuta 2013

Kröhöm - PUOLI VUOTTA BLOGIA!




Historiaa
Aloin pitää lukupäiväkirjaa vuonna 2003 käsin kauniisiin lahjaksi saamiini vihkoihin. Ensin merkkasin vain kirjan nimen ja tekijän ja pari huomiota, sitten vähitellen merkinnät laajenivat pitkiksi arvioiksi ja pohdiskeluiksi, kunnes aloin kirjoittaa muistiin pitkiä lainauksia ja viimeiseen vihkoon jopa liimasin tulostamiani kopioita, jolloin vihosta tuli todella paksu. Tämä touhu alkoi tuntua hassulta, kun muuten käytin tietokonetta paljon tietojen etsintään ja sähköposteihin. Vuosi sitten aloin osallistua uuden naistenlehden Iiriksen lukupiiriin, ja sitä myöten syntyi idea omasta blogista. Oma vaikutuksensa on ollut myös sillä, että etsiessäni arvosteluja läheisen ihmisen kirjoittamasta kirjasta löysin ensimmäisenä bloggaajien arviot. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Enää eivät sormet pakota käsin kirjoittamisesta, ja kirjoittamisestani on tullut yhteisöllistä. 


Oma tyylini
Ensimmäiset blogikirjoitukseni olivat liiankin tarkkoja juonikuvauksessaan ja lähinnä arvosteluja. Nyt näyttää siltä, että alan kallistua yhä henkilökohtaisempaan suuntaan, kuvaamaan tunnelmia ja sitä, miten kirja kosketti minua. Blogini summamutikassa keksitty nimi sopii siis hyvin. Kirjoitan välillä myös muista taide-elämyksistä, elokuvista, teatterista, näyttelyistä ja tapahtumista. En kirjoita kaikista lukemistani kirjoista, en vain jaksa. Sen sijaan kirjaan edelleen vanhanaikaisesti kaikki lukemani kirjat juoksevalla numerolla kauniisiin vihkoihini, lyhyesti.
Aluksi vierastin kommentointia, mutta nyt suorastaan odotan sitä. Kommentoikaa kiitos, vastaan kyllä kaikille! Samalla pyydän anteeksi, etten ole käynyt paljonkaan kommentoimassa toisten postauksia. Syy on itsekriittisyyteni; haluaisin aina kirjoittaa jotain tärkeää, muutakin kuin että en ole lukenut kirjaa tai aion lukea. Parhaita ovat keskustelut, joissa edetään pelkästä kirjasta kauas sen herättämiin ideoihin, yhteiskunnallisiin asioihin, kirjallisuuuteen laajemmin jne., mutta eihän sellaiseen tietenkään kiireisillä ihmisillä ole aina aikaa.
Blogini ulkoasuun en ole kiinnittänyt - toistaiseksi - mitään huomiota. Olen tyypillinen tekniikkakammoinen tumpelo humanisti. Kuvat otan itse, mutta kiitos mikrotukihenkilöni eli rakkaan aviomieheni ne tulevat siirretyksi koneelle. 

Miten blogikirjoittaminen on vaikuttanut lukemiseeni
Minustahan on tullut ahmatti! Kerron tämänhetkisen tilanteen.
Kirjastoista on lainassa 25 teosta. Kirjojen joukossa on mm. monta kirjaa Leena Krohnilta ja Coetzeen uudempi tuotanto. Olin aikeissa lukea uudelleen kaikki Coetzeet, mutta sitten tuli muuta väliin ja alkoi tuntua, että nämä uudet ovat niin tuoreessa muistissa, että ehkä annan olla - toisaalta, kun tiedän, miten niistä nautin...Kirjastopinossa on Saramagoa ja Claes Anderssonia, Bernhardia, Pekka Hiltusen Iso, Knausgårdin Taisteluni, Kolmas kirja ym. Myös miehen lainaamat Juan Gutiérrezin Etelän peto ja Bo Carpelanin Kesän varjot houkuttavat lukemaan.
Kirjaston kirjojen lisäksi olen ottanut omasta hyllystä jo alas Irja Ranen romaanin Naurava neitsyt ja Yrsa Steniuksen kirjan Elämäni mies, joihin liittyy eräs yhteinen elämys, josta kerron, kunhan olen lukenut nekin uudelleen - joskus.
Työpöydälläni tuijottaa kaksi uutta kirjaa kysyen, mikset tartu meihin. Toinen on Matkanovelleja-kokoelma, joka juuri julkaistiin - olin julkkareissa asemaravintola Elielissä, valloittava tilaisuus improvisointeineen - ja toinen on Jari Tervon kriitikoiden kehuma Esikoinen, joka tuli AdLibriksestä sopivasti toissapäivänä, joka sattui olemaan Osta normaalihintainen kirja -päivä. No, tämä oli kyllä nettikaupassa 30% halvempi kuin tavallisissa kirjakaupoissa.
Tuttavalta on lainassa nuoren esikoiskirjailijan Sami Rajakylän romaani Pätkärunoilija, jonka olen lukenut puoleenväliin.
Ai niin, ei tässä kaikki: lattialla on seissyt ikään kuin sisustuselementtinä koko kesän kassi täynnä divarista vaihdettuja kirjoja. Punaparran divari Taavetissa pullistelee, kun kaikki lomalaiset vain tuovat eivätkä vie, joten minä keräsin tunnollisesti kassillisen ihania kirjoja. Tämmöistä kirjataivasta täällä!
Aiemminkin olen lukenut paljon, mutta kyllä blogin pitäminen lisää lukemista. Toisten blogeista saa niin hyviä lukuideoita, että kirjoja pitää varata edes katseltavaksi.
Olen tottunut lukemaan niin, että en lue pelkkää yksittäistä kirjaa, vaan etsin netistä tietoa kirjailijasta ja hänen muusta tuotannostaan, katselen mahdollisesti kirjailijaa lukemassa pätkää teoksestaan tai pitämässä Nobel-puhetta. Usein luen hyvän kirjan heti osittain uudestaan. Siis hidasta lukemista. Tämä tapa ei ole muuttunut bloggaamisen myötä. 
 
Katja Jalkanen & Hanna Pudas, Kirjablogikirja - Rivien välissä (2013).
Luin kirjan eilen. Se on näppärä ja kattava teos. Taitto on selkeä, mutta kansi on minusta pahannäköinen. Eihän nyt noin saa kirjoja käsitellä!
Monet yhteisistä tempauksista ovat hauskoja. Voisin kuvitella osallistuvani esim. Copycat-haasteeseen. Kaksi tempausta ovat minusta vastenmielisiä, lukumaraton ja flashmob, jossa kirjoitetaan valejuonia blogeihin. Niissä on jotakin hyvin epäarvokasta. Lukumaraton on kuin kirjojen kilokauppa. Tästä mielipiteestäni ei kannata vetää hernettä nenään kenenkään. Minä olen vanhan kansan ihminen, ehkä minulla on erilainen etiikka kuin nuoremmilla. Sain muuten yllätyksekseni kirjablogikirjasta tietää, että olen varmaan vanhimmasta päästä kirjabloggareiden joukossa. Valejuoni-flashmob on vastenmielinen, koska siinä johdetaan harhaan ja kiusataan tietoisesti. Voi sitä häpeää, kun paljastuu, että joku raukka, esim. heikko oppilas on mennyt ansaan ja uskonut toisen kirjoittamaa puppua. Tällaisen väärennetyn tiedon mukana vahvistuu myös se käsitys, että nettitietoon ei kannata uskoa, siellä nyt voi olla mitä tahansa. Mutta kuten sanoin, monista tempauksista pidän ja saatan osallistua niihin.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että jotkut tempauksista ja useat blogeissa kiertävistä kyselyistä ovat aika pinnallisia, (tästä tuoreen bloggarin huomiostani sain taannoin huutia eräältä vakiintuneelta bloggarilta), tarkennan, myös positiivisella tavalla pinnallisia, lapsekkaan leikkisiä: elämässähän tarvitaan myös höpöä ja söpöä! Tämä keveys liittyy laajempaan ilmiöön kulttuurissa, ei vain kirjallisuuteen ja sen vastaanottamiseen. Nuoremmat eivät varmaan ymmärrä yhtään mistä puhun:ennen pönötettiin, oltiin juhlavia, nyt ollaan arkisia, mennään BB-taloon, kirjoitetaan rupattelutyylillä ja järjestetään leikkimielisiä tempauksia, kirjakaupat ovat täynnä kaikenmaailman hömppätavaraa, ennen oli vain kirjoja. Kulttuuri muuttuu, me ihmiset muutamme sen. Toivon silti, että kirjallisuus pysyisi kirjallisuutena.
Blogikirjassa todetaan, että kirjablogit eivät ole kaupallisia samalla tavalla kuin esim. muotiblogit. Se on hyvä, sopii minulle. Riippumattomuus on tärkeää mielestäni myös siinä, että ei sitouduta liiaksi mihinkään kustantamoon. Tämäkin mielipiteeni on pysynyt, vaikka olen jo puolivuotias vauveli ja osaan kääntyillä.

Hyviä lukutuokioita kaikille!


25 kommenttia:

  1. Onnittelut merkkipaalusta ja hyvistä ajatuksista.

    Vaikka en ole suoraan sanonut en pidä henkilökohtaisesti myöskään lukumaraton-ajatuksesta, itse tarvitsen 8 tuntia unta, ja liikuntaa ja kunnon ateriat. Opiskeluaikana menin tenttiä edeltävänä päivänä nukkumaan ennen klo 22, ja en lukenut matkalla tenttiin, mutta jokaisella on oma tyylinsä.

    Riippumattomuus on myös tärkeää. Mutta minua ei kyllä myöskään haittaa, jos joku pyytää arvostelukappaleita tai jos joku haluaa lukea 24 h tai vaikka 48 h putkeen. Itse pidän aina tauon lukemani teoksen välillä yleensä nukun yön yli, joten maratoniin minusta ei ole.

    Minulta meni ohi myös osta-kirja -päivä, joskin minulla niitä on ainakin 150, vaikka "täyshintaisia" on vain muutamakymmen tai ehkä alle kymmenen vuodessa riippuu mikä on täyshintainen, ostan nimittäin myös pokkareita, jotka maksavat yli 10 e (esim. Rikos ja Rangaistus, Kurjat, ..)

    VastaaPoista
  2. Juu, niin minäkin tarvitsen lepoa jo ikänikin puolesta. Monesti nukun kirjan ääreen. Saisin varmaan sydänkohtauksen, jos yritttäisin maratonia juosten tai lukien - onneksi se ei houkuta muutoinkaan kokeilemaan.

    Pokkareitahan minäkin pääsääntöisesti ostan, pehmeäkantista ja halpaa. Toisaalta houkuttaisi hankkia muutaman mielikirjailijan kaikki teokset hienoina kovakantisina painoksina.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut merkkipaalun saavuttamisen johdosta! Kirjoittelin tutkan alapuolella monta vuotta, joten olen saamassa hampaita vasta nyt.

    Hyvää luettavaa on paljon. Jätän kirjoja harvoin kesken, ne vain siirtyvät keskeneräisten pinoon. Sitten jostain aina tarttuu uusia kirjoja ennen kuin ehdin perkaamaan pinoa (joka korvaa yöpöydän). Lomalla eksyin pitkästä aikaa kirjastoon ja päädyin lukemaan aivan eri kirjat kuin oli tarkoitus. Ehkäpä Pessoa pääsee vuoroon nyt syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuskatonta hampaiden puhkeamista sinulle!

      Pessoa - muistaakseni Jorma Uotinen on lainannut häntä kotisivuillaan. Laitoin nimen kirjastovihkooni, joten minullakin hän tulee vuoroon todennäköisesti joskus syksyllä.

      Poista
  4. Onnea Marjatta, jokos siitä on oikeasti mennyt puoli vuotta? Minulla parhaillaan yöpöydällä Jari Tervon Esikoinen ja olen todella ihastunut hänen hulvattoman hauskaa tyyliinsä. Lauseet ovat mainioita, joka hetki pitää olla tarkkana ettei mitään jää huomaamatta. Paikat ovat tuutuja, joten on mukavaa kulkea kaupungilla ja mennä tuttuihin paikkoihin. Jokohan Tervo nyt saavuttaa sen halutuimman eli Finlandia palkinnon?

    VastaaPoista
  5. Kiitos onnitteluista, niin se aika kuluu. Kouvolan Sanomien kriitikko Liisa Kukkola kehui Esikoista parhaimmaksi ja koskettavimmaksi Tervon kirjoista. Hän sanoi jopa, että sen minkä Väinö Linna teki sodalle Tuntemattomassa sotilaassa, sen Tervo tekee Esikoisessa perheelle.

    VastaaPoista
  6. Onnea puolesta vuodesta blogimaailmassa!

    En ennen bloggaamista pitänyt listaa lukemistani kirjoista ja niiden synnyttämistä ajatuksista. Ala-asteella tällaista pidettiin koulussa ja silloin sitä sainkin pidettyä. Joskus yritin pitää lukupäiväkirjaa ihan vapaaehtoisesti, mutta jostakin syystä se jäi. Ehkä tämä kirjablogien yhteisöllisyys saa minut helpommin jatkamaan mietteideni kirjoittamista.

    Pidän blogistasi ja toivotankin sille vielä pitkää ja onnellista ikää.

    VastaaPoista
  7. Kiitos Minna!
    Rupesin miettimään, miten blogi-ikä etenee. Milloin lakkaa olemasta nuori ja milloin on jo kokenut ja vakaa? Sinäkin olet fyysiseltä iältäsi nuori, mutta tässä bloggauksessa niin pätevä ja osaava. Johtuu varmaan osittain paljosta lukemisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun oli tarkoitus vastata tähän jotakin jo silloin, kun ensimmäisen kerran kommenttisi luin, mutta jäin miettimään, mitä sanoisin. Ihan näin kauan ei tosin ollut tarkoitus miettiä, mutta näiden puolentoista kuukauden aikana vastaaminen ehti jo hetkeksi unohtuakin.

      Kiitos kauniista sanoistasi. Olen melko varhaisesta vaiheesta lähtien kysellyt parilta muulta bloggaajalta vinkkejä, jos jokin asia on ollut outo ja ihmeellinen. Kirjoittamisesta olen pitänyt aina, vaikka se onkin jäänyt vähäisemmälle viime vuosina. Innostuin heti bloggaamisesta niin suuresti, että minun on vaikea uskoa pitäneeni blogiani vasta vajaan vuoden. Tuntuu jo oudolta, että en bloggaisi lukemistani kirjoista.

      Meinasin kommentoida uusimpaan bloggaukseesi, mutta sanon asiani nyt tässä samalla. Tuskin minua voi pitää pseudonyymina bloggaajana, vaikka bloginimeäni en kutsumanimekseni ole vaihtanutkaan eikä sukunimeni selviä blogista. Eipä Annamikaan oikein pseudonyymi kai ollut silloinkaan, kun kutsumanimeni ei selvinnyt blogistani eikä profiilikuvani esittänyt itseäni, koska kyseessä on kuitenkin yksi etunimistäni. Vaikka en vielä töissä olekaan, haluaisin varmaan tulevaisuudessa Googlen löytävän ennemmin töihini liittyviä asioita kuin blogiani, koska kirjablogi ei hyvin todennäköisesti liity mitenkään tulevaisuuden ammattiini, jollen yhtäkkiä muuta mieltäni ja ala opiskella aivan jotakin muuta kuin nyt.

      Poista
    2. Auts, minä löysin nyt vasta tänne, kun jostain syystä en saa enää blogiviestejä s-postiini. Jos ei asia korjaannu, niin näkyväthän ne varmaan kuitenkin blogin Kommentit-kohdassa, joten pitää käydä siellä tarkistamassa.
      Huomaat, että olen aika kökkö tekniikassa. En ole varsinaisesti nettisukupolvea. ; )

      Minustakin tuntuisi oudolta, jos en bloggaisi. Sopii minulle, vaikka alkuun olin vähän myrtynyt ja epäileväinen.

      Onko Annami yksi sinun etunimistäsi? Ihana! Luulin, että se tulee vain niistä sanoista "Anna minun lukea enemmän".
      Joo, näissä pseudonyymi-jutuissa on paljon variaatiota. Ihan hyvä niin, elämän rikkautta!

      En usko, että sinunn blogisi olisi haitaksi mihinkään työhön hakiessa. Sehän antaa kuvan älykkäästä, paneutuvasta, pitkäjänteisestä ihmisestä. Mutta voithan sinä tietenkin linkittää sen tarvittaessa CV:n mukaan.

      Poista
    3. Asetuksissa on kohta Mobiili ja sähköposti, ja sinne pitäisi laittaa siihen kommentin sähköposti-ilmoitukseen sähköpostiosoite. Jos sinulla siellä jokin sähköpostiosoite jo on, mutta kommentit eivät silti tule sähköpostiin, en tiedä, mikä voisi olla vikana. No en minäkään maailman taitavin tietokoneiden kanssa ole, vaikka nettiaikana tietysti olen kasvanut, joten jonkin verran tietokoneiden käyttöä on oppinut pakostakin. Onneksi poikaystäväni on hyvä tietokonejutuissa, joten hän osaa auttaa, jos tulee jokin ylitsepääsemätön ongelma. :)

      Blogin pitämisessä on sekin hyvä puoli, että blogitekstejä voi kirjoittaa silloin, kun itselle parhaiten sopii. Tauon pitäminenkin on mahdollista ja ei haittaa, vaikka ei välillä ei ehtisi kovin paljon lukea ja blogata. Seminaarit sun muut ovat tehneet tästä syksystä aika kiireisen, joten lukemiselle on jäänyt vähemmän aikaa. Vapaa-aikani käytän mieluummin lukemiseen kuin bloggaamiseen, joten nytkin olisi kyllä blogattavia kirjoja, mutta bloggaan niistä sitten, kun ehdin. Bloggaaminen on melko vapaa harrastus ja sopii mielestäni erilaisiin elämäntilanteisiin hyvin.

      Minulla kesti hetki edes huomata, että Annami voisi vaikuttaa lyhenteeltä blogini nimestä. Yksi oikeista nimistäni se todellakin on, aika harvinainen vain ja moni ei ole sitä ikinä kuullut.

      Poista
    4. Sähköpostiosoite on kyllä laitettuna kuten pitääkin. Lisäsin siihen vielä toisen osoitteen, katsotaas mitä tapahtuu, jospa se kelpaisi.
      Minulle tuli ensin pitkään kommentit s-postiin ja sitten loppui kuin seinään. Ajattelin vain, että on jotain häiriöitä. Joo, minullakin mies on onneksi apuna.

      Poista
  8. Puolivuotisonnittelut! Toivoisin, että kirjoittaisit kaikista lukemistasi kirjoista, sillä arvioitasi on mukava lukea. Sinun ansiostasi Coetzee on alkanut kiinnostaa. Ymmärrän kyllä, että kaikista ei välttämättä jaksa kirjoittaa, jos lukee paljon.

    Minulle kävi samoin blogin perustamisen jälkeen eli jos aiemmin luin ahkerasti, niin nyt luen vielä enemmän. Yhteisöllisyys innostaa!

    VastaaPoista
  9. Kiitos Elina!
    No, monesti jätän kirjoittamatta sellaisista, joista toiset ovat juuri kirjoittaneet niin hyvin, ettei siihen ole mitään lisäämistä, kuten esim. sinun Aapine -postauksesi.
    Mutta pakkokos se on niin pitkästi kirjoittaa kaikesta. Välillä voisin kehitellä parin lauseen tiivistyksiä, niin blogini olisi oikea lukupäiväkirja ja voisin unohtaa ne vihkoni.
    Kehtaanko sanoakaan. Luulin ennen olevani suurlukija, kun luin vuodessa 70 - 80 kirjaa. Nyt olen lukenut puolessa vuodessa saman verran. Totta, yhteisöllisyys on innostavaa!

    VastaaPoista
  10. Hei, alkuun onnittelut puolen vuoden blogitaipaleesta! Olipa mukava lukea blogi- ja lukutaipaleestasi noin yleisesti. Minäkin pidin sellaista lukuvihkosta käsin silloin kun ei blogeja vielä ollut. Osan mietteistäni kirjoitin niinikään wordilla, tulostin ja liimasin vihkoseen. Kun sitten keksin blogit, niin vihko sai jäädä ja aloin kirjaamaan mietteeni blogiin. Toisaalta harmi, sillä sellaista "leikelukukirjaa" oli hauska pitaa. Liimasin sinne myös lehdistä leikkaamiani kirja-arvioita.

    Minulle blogeissa on tärkeää juuri yhteisöllisyys ja se, että on paikka jossa keskustella kirjoista. En ole edes niin tarkka, mitä ja miten kommentoin, vaan fiiliksen mukaan menen enkä ota niin kovin vakavasti näitä juttuja. Leikkimielisyys ja hulluttelu sopii mielestäni myös kirjablogeihin. Ja kyllähän tuota asiallistakin pohdintaa ja keskustelua joskus syntyy. :)

    Lukemisen ja bloggaamisen iloa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elegia!
      Minä olenkin vähän tosikko, ja sen vuoksi yllättynyt kun kaikki ei olekaan blogeissa niin kirjallista. Ihminen on joustava, joten ei sitä tiedä, mihin tässä tulevalla blogitaipaleella vielä päädytään.

      Yhteisöllisyys on kiva juttu. Sekin on yllättänyt minut, kun olen aina ollut yksikseni viihtyvä ja harvojen ja valittujen ystävien ihminen. Vähitellen oppii erottamaan bloggaajakavereiden tyylit, mikä on myös kiinnostavaa.

      Poista
  11. Seuraan Iskä kokkaa -blogia, vaikka en kokkaa. Seuraan Marjatan kirjablogia, vaikka, kuten olen kertonut, en häpeäkseni ole himolukija (onneksi Parasystäväni on). Molempia seuraan samasta syystä: niitä on kiva lukea, tuntuu että niitä kirjoittaa Ihminen. Ja sitä paitsi saat minut usein kiinnostumaan kirjoista, esim. Tervon Esikoinen alkoi kiinnostaa, kun vertasit sitä Tuntemattomaan.

    VastaaPoista
  12. Kiitos Inna!
    Olen tänään lukenut Esikoista. Se on hurmaava ja liikuttava kirja lapsuudesta, sen osaan jo nyt sanoa.

    Hienoa, että olet noin monipuolinen. Minäkin olen alkanut vähän kurkkia muitakin kuin kirjablogeja. Sinun Mummin matkassa -blogisi on herkkä ja suloinen kuvaus Mummin ja läheisten elämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta. Pienet kehut silloin tällöin hellivät meitä kaikkia!

      Poista
  13. Onnea puolesta vuodesta! Minulla tulee piakkoin kolme vuotta kirjabloggaamista täyteen. Kirjablogikirjan kannesta sen verran, että kuvaus järjestettiin minun kirjoillani meillä kotona. Kirjoja ei vahingoitettu kuvausten aikana. Minua itseä kälyni idea viehätti (en ollut kuvausaikana kotona, joten en ole ohjaillut yhtään), sillä kirjatkin siinä vähän tasapainoilevat. Kuva sopii kirjan nimeen ja aiheeseen, mutta ei ole mikään tavallinen ja tavanomaisin tapa kuvata kirjakasaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, huomasithan tämän Lukutaitotempauksen. https://jelpi.fi/kerayssivut/kirjabloggaajat-lukevat-lukutaitoa

      Minusta ainakin hyvä asia ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan, :)

      Poista
    2. Kiitos Hanna!
      Kirjatalohan siinä on, se on selvä. Itse olisin pitänyt harmonisemmasta asettelusta, mutta nämä ovat makuasioita. Muutoin pidin kirjaa todella kattavana ja kiinnostavsti kirjoitettuna kirjablogimaailman esittelynä.

      Poista
    3. Lukutaitotempaus on mahtava juttu. Lahjoitan kuukausittain rahaa kehitysmaiden lapsille, joten ajattelin ohittaa tämän. Kannatan juuri tällaisia tempauksia. Hieno homma!

      Poista
  14. Onnea ensimmäisestä puolesta blogivuodesta ja monia hyviä tulevia puolikkaita ja kokonaisia vuosia!

    Kiva, että kirjoitit kirjablogikirjasta.

    Flashmob herätti muuten aikanaan paljon keskustelua. Juttelin nyt elokuussa tempauksesta ÄOL:in päivillä ja moni opettaja piti flashmobista ja kertoi käyttäneensä noita "valearvioita" opetuksessaan.

    Aurinkoista syksyä!

    VastaaPoista
  15. Kiitos Katja!
    Odotin kärsimättömänä Rivien välissä -kirjaa. Sillä oli paljon varauksia Kouvolan seudulla. Kiitos, että teitte Hannan kanssa tämän kirjan. Moni kauan blogannut kokee kirjan erityisen tärkeänä, mutta se on kiinnostava tietolähde myös sille, joka on blogannut vähän kuten minä tai jota asia on vasta alkanut kiinnostaa.

    Jos flashmob on toiminut tarkoitetulla tavalla, niin sehän on hyvä asia. Minä koin siinä - näin luettuna - riskin.

    Hyvää syksyä myös sinulle!

    VastaaPoista

Toinen tuntematon

Toinen tuntematon (2017) syntyi, kun viestintätoimisto Ellun Kanat Kirsi Pihan johdolla ja  WSOY ryhtyivät yhteistyöhön tavoitt...